Paskanjauhajien valtakunta

”Suomi on pahasti velkaantunut. Suomessa on korkea veroaste verrattuna muihin EU-maihin. Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen viennistä. Suomessa on 15 prosenttia korkeammat palkat kuin kilpailijamaissa. Paikkansa pitämättömiä väitteitä jokainen, mutta ne ovat muuttuneet virallisiksi totuuksiksi.”

Pekka Seppänen, taloustoimittaja

1.

Valtakunnankontrolleri on nauttinut suomalaisen julkisen terveydenhuollon palveluista viime aikoina. Täytyy sanoa, että erikoisterveydenhuolto toimii, jos sinne pääse, joten on tiedettävä ne keinot, miten sinne pääse. Erikoisterveydenhuollossa toimii asiantuntevia, mutta usein vuorovaikutuskyvyttömiä nörttityyppisiä asiaosaajia, jotka saattavat töksäytellä mitä tahansa tai eivät puhu potilaan kanssa mitään. Kokenut hoitaja sitten kertoo lopullisesti mikä oli tilanne ja miten edetään. Kiitos näille hoitajille.

Sen sijaan täytyy sanoa, ettei ainakaan valtakunnankontrollerin kotikaupungissa terveyskeskus toimi mallikkaasti. Puhelimessa ”neuvova” hoitaja ei tunne lääketieteen toimenpiteitä. Erilaisia toimenpiteitä ja tutkimuksia ei voida  (ilman lähetettä) suorittaa ennen lääkärin vastaanottoa, vaikka kyseessä olisi jo erikoisterveydenhuollossa aloitettu hoitoprosessi, joten potilasta pompotellaan lääkäriltä eri tutkimuksiin ja toimenpiteisiin ja sitten taas lääkärille ja sitten...Muutama vuosi sitten, kun potilaalla oli oikeus vaihtaa terveyskeskusta, kotikaupunkini vastaava ylilääkäri oli keksinyt, että terveyskeskusta saa vaihtaa vain sen vuoden huhtikuussa, vaikka lain mukaan potilaalla on oikeus kerran vuodessa (minä päivänä tahansa) vaihtaa terveyskeskusta.

Kotikaupunkini terveyssekoilut muistuttavat SSS-hallituksen sote-soppaa. Kun viime vaalikaudella saavutettiin edes periaatteellinen kaikkien puoluieiden sote-sopu, jonka mukaan sote-alueita olisi viisi. Asia kaatui perustuslakiin, koska sote perustui edelleenkin kunnan järjestämisvastuuseen, eikä sotea oltu selkeästi siirretty valtion vastuulle. SSS-hallitus ensin hihkutti ainutlaatuista strategista hallitusohjelmaansa eli ympäripyöreaä paskanjauhantapaperia ja sitten hyvää yhteistyön henkeä. Tuskin oli muste ehtinyt kuivua vantastisessa SSS-satupaperissa, kun hallituksen ehkä suurimmasta hankkeesta sotesta saatiin aikaiseksi hallituskriisi, koska sekoomus ja maalaisliitto taistelivat verissäpäin, sillä ongelmana oli tulevien sote-alueiden poliittinen kokoonpano, ei kansalaisten järkevien sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen. Persut katsoivat tätä kukkotappelua sivusta ja ulosmittasivat itselleen ainakin eläkeläisten asumistuen leikkauksen peruumisen ja mahdollisesti jotakin muutakin.

Kahdeksantoista sote-aluetta aiheuttavat vain lisäsotkuja. Hallintohimmeleitä rakentamalla ei suomalaista sosiaali- ja terveyssektoria korjata. Yksikanavainen rahoitus on tarpeen, mutta kuten Helsingin yliopiston professori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teppo Järvinen totesi viimeksi Ylen terveysohjelmassa, Akuutissa, olisi tärkeää ryhtyä selvittämään annettujen hoitojen ja lääkkeiden todellinen vaikutus. Pelkästään turhien lääkityksien ja toimenpiteiden lopettaminen säästäisi miljardeja, kuten valtakunnankontrolleri on jo aiemmin sekä kirjassaan että blogissaan todennut. Kun vielä julkisessa terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa päästäisiin siihen, että organisaatioiden johtoon ei nimittettäisi poliittisiin suojatöihin sopivia, vaan ei päteviä, niin meillä voisi olla maailman paras terveydenhuolto.

Esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on huolissaan tulevien sote-alueiden poliittisista virkanimityksistä: ” Rakenteellisena korruptiona pidettyjen poliittisten virkanimitysten ongelma on huippupestin saannista syntyvä kiitollisuudenvelka. Vaarana on, että palveluksesta ainakin odotetaan vastapalvelusta, suosimista tai hyvitystä. Poliittisella perusteella saatetaan ohittaa pätevämpi. Mikäli näin käy, ja kyseessä ei ole selkeä poliittinen tehtävä, on syytä olla huolissaan. Tämä myös nakertaa ihmisten luottamusta hallintoon.” Korkeiden enemmän tai vähemmän poliittisten virkojen hulppeita etuisuuksia puolustellaan sillä, että siinä kannetaan vastuuta. Mitähän vastuuta sekoomuslaiset suojatyöläiset Jussi Pajunen ja Laura Räty kantoivat siitä, ettei Helsingin kaupungin lastensuojelulla ollut riittäviä resursseja hoitaa tehtäviään, jolloin oltaisiin voity välttyä mm. Tapaus Eerikalta? Ei mitään. Kaupunki ei edes myöntänyt oikeusapua syytteessä olleille sosiaalityöntekijöille, toisin kuin aiemmin hankintojen vuoksi epäselvyyksien vuoksi leivättämän pöydän äären joutunut sosiaalitoimenjohtaja Voutilainen sai kaiken lakituen helsinkiläisten veronmaksajien piikkiin. Sellaista se on jäsenkirjavirkamiesten vastuu, vain sana, joka ei koskaan tule lihaksi.

Mutta hallituksessa ja erityisesti oikeusapu-Mäntylän ( pers.) johtamassa sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan huolissaan vain siitä, että mamut saavat liikaa tukia. Sote-maksujakin ehdittiin nostaa kaikessa hiljaisuudessa 30 %, muun kohinan takana.

2.

Veronmaksajien keskusliitto taasen puolestaan julkaisi marraskuussa ”tutkimuksen” jossa todisteltiin taas kerran, että meillä on ”korkea veroaste”. Paperin alkusivuilla kyllä kerrotaan, että ”veroasteeseen” lasketaan verojen lisäksi veroluonteiset maksut, joista suurin Suomessa on työeläkemaksu, vuonna 2015 yhteensä (työnantajan ja työntekijän osuudet, Tyel) 24,70 % , mutta missään ei erotella oikeita veroja leikkiveroista. Muissa OECD-maissa ja EU:n jäsenvaltioissa ei ole Suomen perustuslaittoman pyramidihuijauksen kaltaista pakollista ansiosidonnaista eläkejärjestelmää, jossa suurten ikäluokkien hulppeita työeläkkeitä maksavat perässätulevat yhä kohoavin työeläkemaksuin ja esimerkiksi elinaikakertoimella leikatun tulevan (?) eläkkeen toivossa.

Kuten taloustoimittaja Pekka Seppänen totesi jo ennenvuoden 2014 eduskuntavaaleja, kun Suomen ”veroasteesta” jätetään työeläkemaksut pois, veroaste on alle EU-keskiarvon, suunnilleen samalla tasolla kuin Saksassa ja Unkarissa. Suomea kireämmän verotuksen maita ovat hyvinvoivat läntiset ja pohjoiset EU-jäsenvaltiot. Kevyemmän verotuksen maita on Itä- ja Etelä-Euroopassa. Työeläkemaksut ovat maksuja, eivät veroja. Veroja ja veroluontoisia maksuja voi perustuslain mukaan periä, vain valtio, mutta tässä perustuslailla takapuoleen pyyhkivässä hyvän korporatiivisen kolmikannan järjestelmässä kerää ”veroja” yksityisiin työeläkeyhtiöihin. Jos työeläkemaksut tulkitaan veroiksi, niin kuin veroasteen kauhistelijat tekevät, pitää ne 170 miljardin euron työeläkevarat vastaavasti tulkita julkisiksi varoiksi.

Veronmaksajien keskusliiton nettisivustolla kerrotaan, että veroasteella tarkoitetaan julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen, ja että Suomessa veroaste lasketaan Tilastokeskuksessa.

Ensinnäkin, eläkeyhtiöt, kuten Varma ja Ilmarinen eivät edusta julkista sektoria ja toiseksi, Tilastokeskuksen tiedoissa puhutaan ”veroluonteisista maksuista”. Tilastokeskuksen vuosien 1975– 2014 tilastosta käy ilmi, että ”veroaste” on nousussa (mutta alemmalla tasolla kuin 1990-luvun loppupuolella), mutta koska Tilastokeskus erottelee eri ”verolajit”: valtionverot, kuntaverot, työeläkemaksut, sosiaaliturvamaksut ja EU-maksut(lähinnä alv) me tiedämme, mikä on se ongelma: Tilastokeskuksen pitkän ajan tilastosta käy ilmi,että vuodesta 1975 vuoteen 2014 ainoa ”verolaji” joka on noussut joka vuosi on työeläkemaksu. Vuonna 1975 se oli noin 3 % /bkt ja vuonna 2014 10 %/bkt. Valtionvero on ollut noin 20 %/bkt, paitsi 1980-luvulla ja 2000-luvulla jolloin se oli noin 21– 24 % Kuntaverotkin ovat pyörineet siinä 10 %/bkt. Kun vielä todetaan, että sosiaaliturvamaksut ovat laskeneet 1990-luvun lopusta ja pysyneet siinä 2,5 %/bkt paikkeilla viimeiset kymmenen ja EU-verojen osuus on vain noin 0,5 % luokkaa, niin ainoa syy miksi ”veroaste” on noussut on työeläkemaksut. Todellinen veroaste ( valtion verot ja kuntaverot) on noin 30 %/bkt, ja se on neljänkymmen vuoden aikana ollut 25 vuotena korkeampi kuin nyt, 10 vuotena samalla tasolla ja vain viitenä vuotena alempi (noin 29 %).

Tulee myös muistaa, että koska ”veroaste” lasketaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, niin BKT:n laskeminen eli lama, mikä tässä on ollut jo useita vuosia käynnissä, nostaa veroastetta, vaikkei veroja nostettaisi. Veromaksajien keskusliitto harjoittaa valikoivaa julkaisemista eli paskanjauhantaa. Se on vaatimassa jatkuvasti verojen alentamista, vaikkei ongelma ole valtion ja kuntien verotus, vaan työeläkemaksut, joiden nostopaine jatkuu kaikista ”eläkeratkaisuista” huolimatta. Matti  "Lautakasa" Vanhanen se jo loihe lausumaan kesällä 2013, että veroja pitää alentaa, jotta tilaa jää koko ajan nouseville työeläkemaksuille. Sitäkö Veronmaksajien keskusliiton puppupropaganda ajaa takaa? Ilmeisesti, koska ennen vaaleja vaadittiin verojen alentamista ja valtion menojen supistamista sekä: ”Keskusliiton mukaan tuloveroperusteita on muutettava vuosittain niin, että verotus ei pääse kiristymään yleisen ansiotason nousun ja sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vaikutuksesta.” Eli kun työeläkemaksut ne vaan nousevat, niin verotusta pitää laskea, joten julkisia palveluja pitää heikentää ja ajaa alas.... niinpä. Tätäkään aina ”luotettava” lobbausorganisaatio ei kerro suoraan.

Veronmaksajien keskusliitto puhuu verojen alentamispaineesta, vaikka perustaa laskelmansa siihen, että työeläkemaksut nousevat koko ajan ( vaikka sitä ei jäsenistölle eikä yleisölle kerrota). Kertaakaan veronmaksajien keskusliitto ei ole vaatinut työeläkemaksujen alentamista; veronapina jatkuu vuodesta toiseen, vaikka todellinen veroaste on ollut suunnilleen samalla tasolla per BKT viimeiset neljäkymmentä vuotta. Jos Veronmaksajien keskusliitto on veroasialla, sen pitäisi käsitellä vain veroja eli valtion ja kunnan veroja tai sitten jos puhutaan ”veroasteesta” niin pitäisi ottaa käsittelyyn myös työeläkemaksut. Mutta puppupropagandan levittäminen se vaan jatkuu, ja se menee kaupaksi sellaisenaan niin medialle ja poliitikoille kuin kansalaisille, jotka niin vihaavat veroja, mutta unohtavat mitä niillä veroilla saadaan: Tutkimusta, koulutusta, terveydenhuoltoa ja teitä – esimerkiksi.

3.

Valtionvarainministeriön harjoittama ” strateginen kohderyhmäviestintä” ei tule yllätyksenä, sillä VM:ään on kasattu suojatöihin uusliberalistiseen uskonlahkoon vihittyjä sekoomuslaisia ja muita sosiALIdemokraatteja. Virkamiesten ja julkishallinnon tehtävä ei enää ole tuottaa selvityksiä ja valmistella lakeja parhaan kyvyn mukaan sekä tiedottaa asioita kaikille kansalaisille mahdollisimman avoimesti. Uusliberalismin uudessa julkishallinnossa ministeriö on lobbausjärjestö, joka ajaa kansan kurittamista ja rikkaiden lellimistä keinoilla millä hyvänsä.

Jo viime hallituskaudella valtionvarainministeriön laatima ja eduskunnan todella yksinkertaisen enemmistön hyväksymä kuntalaki oli surkeinta puitelakilainsäädäntöä, mitä valtakunnankontrolleri on vuosikymmeniin nähnyt. Aiemmin kuntalakia on laatinut sisäasianministeriön kuntaosasto ja lähtökohtana on ollut kunnallinen itsehallinto ja demokratia. Valtionvarainministeriön uusliberaalien suojatyöläisten lähtökohtana oli talouskurin tuominen kuntiin lainsäädännöllä. Samaan aikaan kun kuntien määrää on tarkoitus vähentää ja kuntien tehtäviä karsia, katsoivat sekoomuslaiset kurituspojat ja -tytöt tärkeäksi laittaa luun kurkkuun jo etukäteen. Kuntien pikkupoliitikoilta on syytä ottaa sote-asiat pois, mutta miksi muista kuntien tehtävistä on poistettu kaikki perustuslaissa taattu demokratia? VM:n EK:ssa ja FK:ssa kasvatetut pojat ja tytöt eivät edes tiedä mitä on perustuslaki tai ihmisoikeudet. Häh, yhtiöillähän se kaikki vapaus pitää olla!

Valtionvarainministeriön viestintäpäällikön Liinu Lehdon ura on suoraan korruptiivisen ”maan tavan” oppikirjasta. Tämä entisen kokoomuksen kansanedustajan Sirpa Asko-Seljavaaran (entinen) miniä, tuolloin nimeltään Liinu Lehto-Seljavaara nimitettiin pörssiyhtiötiedottajan paikalta Suojelupoliisin viestintäpäälliköksi. Tämä Åbo Akademin ekonomi ohitti selvästi pätevämmän mieshakijan. Valintaprosessin aikana tämän oikeasti pätevän mieshakijan meriittejä oli ns. unohdettu esittelymuistiosta. Liinu on sittemmin pätevöitynyty SUPO:n sekoilun jälkeen valtionvarainministeriön viestintäjohtajaksi, joka laatii pörssiyhtiötyyliin viestintästrategioita. Miksi hän ei jäänyt luomaan uraansa yksityiselle sektorille, jossa hänen pörssipuppujargoninsa olisi arvossa arvaamattomassa? Vai oliko alkanut jo maa polttaa? Miksi hän siirtyi julkiselle sektorille, jonka toimintaperiaatteita ei tunne, ja jota hän ei mitä ilmeisemmin julkissektorin alasajoa kannattava uusliberalistina ei edes arvosta? Hallintarekisterilakiviestintäsössöilyn jälkeen missä tahansa sivistysvaltiossa Liinu Lehto olisi eronnut virastaan. Todennäköisesti myös pörssiyhtiön viestintäjohtaja olisi laitettu vaihtoon tuollaisen sekoilun jälkeen. Mutta ei Suomessa. ”Viestintä”päällikkö Lehdon virkanimitykset edustavat puhtaimmillaan valtakunnansyyttäjä Nissisenkin mainitsemaa jäsenkirjapeliä, joka uhkaa syrjäyttää – tässä tapauksessa ON syrjäyttänyt – pätevimmät huippuviroista, sori Liinu.

4.

Päämaalaisliittolaisen Juhan jankutus siitä, että helvetti koittaa, jos emme tee sen mukaan mitä hän on ilmestyksenä ”totuutena” saanut, paljastaa pahasti mukavan naapurin pojan lestadiolaistaustan. Leset ovat tunnetusti kovia bisnespoikia, nimenomaan poikia, koska naiset ovat kotona hoitamassa pesuetta. Bisnestä tehdään hieman samaan malliin kuin Amerikan tosiuskovaiset, kuten edesmenneen Enronin tilit väärentänyt Kenneth Lay tai Kreikan tilit väärentäneen Goldman Sachsin Lloyd Blankfein, joiden mukaan ahneus on jumallista hyvää ja firman numeroita voidaan lavastaa, varsinkin jos luvassa optioita ja valtion – sen yököttävän ja tehottoman julkisen sektorin – tukiaisia. Kehittyvien Maakuntien, vaalirahoituksen ja korruption sekä kiinteistökeinottelun Suomen kepulainen Arto Merisalo on myös näitä hengen miehiä.

Tosiuskovainen Juha, jonka on helppoa ujuttautua myös Chigagon poikien uusliberalismin uskonlahkoon kepulitoverinsa, EU:n entisen taloustorakan, Olli Rehnin ohjastamana, on puhunut meille puppua jopa enemmän kuin sekoomuksen oma Stubido (kok). Juha muun ohella väittänyt, että meillä on korkea veroaste, että kohta komissio alkaa päättää Suomen asioista, ja että velkaantumistahti on niin ufologinen, että eivät edes valtionvarainministeriön poliittiset puppusanageneraattorit ole sellaisia juttuja keksineet.

Maalaisliitossa ei ole alkiolaisuudelle ollut sijaa vuosiin. Vanhat kepulikonstit kyllä nähtiin esimerkiksi sote-soitossa, jolla pohjustettiin kepulaisia sote-johtajia maakuntiin. Kansallisen (?) kokoomuksen isämaan on jo kauan ollut finanssikorppikotien maa, ja hyvää vauhtia on myös maalaisliiton isänmaan vaihtunut maakunnista finanssilaitosten ja suuryhtiöiden valtakunnaksi. Mutta jotakin sinne maakuntiinkin tietenkin pitää jakaa.

Joten kun Juha ja muut pojat alkavat puhua isänmaan edusta, on syytä kysyä, missä tarkalleen ottaen heidän isänmaansa sijaitsee: veroparatiisissa, suuryhtiöiden kirjanpidossa, Chigagon uusliberalistisen uskonlahkon propagandassa, EK:ssa, Finassialan keskusliitossa vai ylipäätään siellä mistä heidän vaalirahansa, lakiehdotustensa ja puheidensa kirjoittajat tulevat?

Hyvää itsenäisyys(?)päivää !

Lähteitä:

Tehottomat hoidot, turhat lääkkeet?

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/23/tehottomat-hoidot-turhat-laakkeet

Akuutti

ma 23.11.2015 27 minYlidiagnosointi on Suomen suurin sairaus? Kuka saa päättää muistihäiriöpotilaan asioista? Omalääkärin vastaanotolla kuntoutetaan tenniskyynärpäätä. Taloudellinen väkivalta parisuhteessa. Lisätietoja: teksti-TV s. 374.

http://areena.yle.fi/1-2466761

Niilola, Merja. Yle. Kotimaa 18.10.2015 klo 14:14 | päivitetty 18.10.2015 klo 14:22

"Mä tunnen ihmisiä" – Jäsenkirjapeli uhkaa syrjäyttää pätevimmät huippuviroista

http://yle.fi/uutiset/ma_tunnen_ihmisia__jasenkirjapeli_uhkaa_syrjayttaa_patevimmat_huippuviroista/8388960

Still 'God's work'? Blankfein defends Goldman

John Carney | @carney Wednesday, 25 Sep 2013 | 4:38 PM ET. CNBC

http://www.cnbc.com/2013/09/25/still-gods-work-blankfein-defends-goldman.html

Puppua, puheenjohtaja Sipilä

Pekka Seppänen

Julkaistu: 24.3. 12:07

http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427166181235.html

Jos Suomi olisi yritys

Pekka Seppänen

Julkaistu: 27.5. 7:23

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1432522547361.html

Euroopan höttöisin analyysi

Pekka Seppänen

Julkaistu: 18.11. 6:55

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1447735824953.html

Verot ja veronluonteiset maksut 2014. Tilastokeskus

http://tilastokeskus.fi/til/vermak/2014/vermak_2014_2015-07-09_fi.pdf

Veronmaksajat: Tuloveroihin miljardikevennys

13.11.2014 11:07 Esko Lukkari. Kauppalehti.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/veronmaksajat-tuloveroihin-miljardikevennys/LGrKGsXM#!

Veroaste-selitys

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Veroaste/

Mikael Kirkko-Jaakkola

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

26.11.2015

Verotietoa 74. Veronmaksajien keskusliitto

http://www.veronmaksajat.fi/Documents/Lehdist%C3%B6tiedotteet/Kansainvalinen_palkkaverovertailu_2015.pdf

Vanhat neuvot kullan kalliit

Valtakunnankontrolleri on hieman lomaillut ja ihmetellyt lopun aikaa tätä menoa. Disinformaatio on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja nykyinen hallitus luulee, että kansantalous on sama asia kuin yritystalous. Yhtä surkeaan suuntaan ollaan edelleenkin menossa.

Valtakunnankontrolleri kirjoitti kirjassaan jo 2013 talousneuvojaan silloiselle pääministeri Kataiselle

http://nomerta.net/Epatieteellistapolitiikkaa_PA_Nomerta_2013.pdf

Mutta samat neuvot näyttävät olevan kalliit myös pääministeri Sipilälle, joka selittelee löysiä juttujaan kepulaisten neuvonantajiensa, taloustorakka Olli Rehnin, Matti ”lautakasa&verokiertoyritykset” Vanhasen, Esko ”Sitran rahat” Ahon ja Jorma ”pienet hartiat” Oillilan sekä uusliberalistiseen uskonlahkoon vihkiytyneiden valtiovarainministeriön sekoomuslaisten nulikkavirkamiesten ja muiden EK:n talousideologien ohjaamana.

Sipilä on kuulema kaivannut uusia ideoita taloustilanteen parantamiseksi.

1.

Valtakunnankontrolleri esittää nyt pääministeri Sipilälle todella reippaan, uuden ja innovatiivisen uudistuksen: Lakkautetaan työeläkejärjes­telemä.

Sehän lasketaan mukaan julkiseen talouteen joka välissä, vaikka ky­seessä on yksityisten työeläkeyhtiöiden järjestelmä. TE/LTyeL-­maailma edustaa sitä tosi rumaa, tehotonta ja kallista julkista taloutta, jonka kaikki uusliberalistit ja muut talousnerot haluavat poistaa. Ajetaan se hallitusti, mutta nopeasti alas.

Kyseessä on joka tapauksessa perustuslaiton järjestelmä, sillä laillisesti veroja ja veroluontoisia maksuja saa kerätä vain julkinen valta. Oi­reellista tämän maan laillisuusvalvonnalle on se, että yksityinen parkkival­vonta on todettu laittomaksi, mutta miljardien palkkaryöstön on ”oikeusval­tio” todennut lailliseksi. Niin kauan kuin Suomessa ei ole riippumatonta perustuslakituomioistuinta, niin kuin muissa sivistysvaltioissa, täällä korpora­tiivinen päätöksenteko, sosialistinen hallinto ja monopolistinen tuotanto saa touhuta mitä tahansa.

Ns. hyvä kolmikanta merkitsee ulkoparlamentaarista vallankaappausta, jonka kansanedustajapuput siunaavat painamalla juuri sitä nappia, jota korporatiivinen vallananastajaporukka käskee. Viimeksi yksi perustuslaiton sirkus nähtiin eduskunnassa, kun parlamentin yksin­kertainen enemmistö päätti hyväksyä työeläkeyhtiöiden täysin perusteetto­masti pk­-yrityksiltä kaappaamien rahojen ryöstön laillistamisen. Mitä on vakuutusyhtiön huijaaminen verrattuna korporatiivisen roistotyöeläkeyhtiön

perustamiseen?

Työeläkejärjestelmän alasajo voidaan aloittaa YEL­vakuutuksista. Yrittäjät tulee välittömästi vapauttaa järjestelmästä. Se vapauttaisi myös varoja yritys­ toimintaan, ehkä noin miljardin. Työntekijöiden TYEL­järjestelmän alasajo vapauttaisi ainakin 10 miljardia euroa vuodessa, josta työntekijöiden osuus noin 2 miljardia. Aina puhutaan yrittäjien vapaudesta ja vastuusta ja yrittäjäriskistä, mutta neljän kopla on päättänyt sitoa yrittäjien sosiaaliturvan samaan perustuslaittomaan järjestelmään kuin työntekijöiden eläkeasiat. Kai­ pa yrittäjäksi ryhtyvä osaa hoitaa sosiaaliturvansa, jos osaa johtaa yritystän­sä. Sitä paitsi osake­- ja kiinteistömarkkinoille suoraan sijoittaen saa huomattavasti paremman tuoton säästöilleen. Yrittäjät ovat lisäksi ainoa ryhmä, joil­le on asetettu eläkekatto tässä korporatiivisessa kukkasessa, vaikka joku ns. työeläkeasiantuntija vakuutteli taannoin, ettei eläkekatto sovellu suomalai­seen eläkejärjestelmään.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on monin tavoin poikkeuksellinen: En­sinnäkin, veroluontoinen pakollinen maksu tilitetään perustuslain vastaisesti yksityiseen työeläkeyhtiöön. Työeläkeyhtiöillä on myös viranomaisoikeudet, sillä ne voivat ilman oikeuden päätöksiä laittaa maksut ulosottoon ja hakea firman konkurssiin, niin kuin esimerkiksi verottaja. Toiseksi, kaikille yhtei­ seksi ja pakolliseksi on määrätty ansiosidonnainen eläke, joka tulee tämän­ tyyppisellä pyramidirakenteella äärimmäisen kalliiksi. Kyseessä ei ole va­ paaehtoinen, vakuutuspohjainen malli, jossa pohdittaisiin maksujen suhdet­ta tulevaan eläkkeeseen ja elinikään. Muualla maailmassa Kelan kansaneläketyyppiseen peruseläkkeeseen kerätään rahaa julkisen vallan rahastoihin pakollisin maksuin, mutta ansiosidonnaiset eläkkeet hankitaan itse vapaaeh­toisesti ja vakuutuspohjaisesti. Suomessakin ansiosidonnainen työttömyysturva on vapaaehtoinen, mutta ansiosidonnainen eläke ei.

Suomen ketterät EU­pojat julistivat työeläkerahastot julkiseksi omaisuudeksi EMU­kriteereitä

varten. Ns. EMU­puskuritkin uitettiin työeläkeyhtiöihin, tasoittamaan yhteisen valuutta­alueen suhdannesotkuja. Niitä on koko eurotie ollut täynnä, mutta työeläkeveljet aikovat pitää nekin ”julkiset” rahat itsellään. Suurten ikäluokkien ja ulkoparlamentaarisen ”hyvän kolmikannan” mukaan he ovat mukamas tienanneet työeläkkeensä. Ei pidä paikkaansa. He ovat maksaneet edellisten sotasukupolvien todella pieniä työeläkkeitä ja odottavat nyt, että pienevät sukupolvet ja yhä harvemmat työlliset maksaisi­vat heidän täydet ansiosidonnaiset eläkkeensä, ilman eläkekattoa tietenkin.

Suurten ikäluokkien työeläkeveljet vakuuttelevat aina vähän väliä, että kyllä eläkejärjestelmä kestää. Ilmeisesti tavoitteena on se, että suuret ikäluokat ehtivät kuittaamaan ylimitoitetut eläkkeensä, jonka jälkeen ei ole mitään väliä mitä tapahtuu perässä tuleville maksumiehille ja -naisille. Työeläkeyhtiöille järjestelmän yläpito mihin hintaan tahansa on elämän ja kuoleman kysymys, koska he ovat makeaan elämään varmojen miljarditulojen ja ­omaisuuden kanssa tottuneet. Ei ole siis ihme, että vielä 1980­luvulla, kun vasemmistossa vielä hieman kritisointiin järjestelmää, korporatiivinen komppania laati vaikuttamisraportin vasemmiston mahdollisista änkyröistä: Keneen voitiin vaikuttaa suvun kautta, kuka oli tuttu golfkaveri ja joku oli ay­pamppujen tuttuja....Vaikuttamistyö oli ilmeisen tehokasta, koska vasemmistossa ei ole sen jälkeen tätä ponzi­ rahastomenoa arvosteltu.

Demareiden työeläkeveli Kiander vakuutti syyskuussa 2013 Eläketurvakeskuksen laskelmiin vedoten, että kyllä rahat riittä­vät. Miksiköhän taloustutkija ei itse tee laskelmia? Työeläkelaitosten käsikassaran lukuihin kun on jo uitettu reippaita oletuksia työurien merkittävästä pidentymisestä, aivan ufologisesta talouskasvusta ja työllisten utooppisista lisääntymisestä, koska ei haluta näyttää todellista tilannetta. Enronin malliin mennään, ja siksi muuta verotusta pitää alentaa, jotta työelä­kemaksuja voidaan korottaa, sillä työeläkeveljet ovat perustuslaittoman raharänninsä ansainneet. Siksi ministeriö ei suorita ylimääräistä tilintarkastusta eläkerahastoissa, eikä tee puolueettomia laskemia systeemin sudenkuo­pista. Ja jos kyse on julkisesta taloudesta, niin miksi me maksajat emme pääse tutkimaan Ilmarisen tai Varman kirjanpitoa ja kuitteja? Miten järjestelmä joka on vaatinut vuosikymmeniä jatkuvasti nousevia työeläkemaksuja voisi olla ”kestävällä pohjalla”??

Jo joku ekonomistikin on herännyt tosiasioiden tyranniaan: Aalto­yli­opiston kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen arvioi toukokuussa 2010, että eläkevarallisuutta on noin 120 miljardia, mutta eläkevastuita noin 450 miljardia. Rahaa puuttuu vain vaivaiset 330 miljardia, eikä ole tietoa, mistä sitä saataisiin lisää varoja systeemin ylläpitämiseksi. Mmm... Sipilä, Stubb ja Soini – tämä vajejärjestelmäkö täytyisi pitää kaikin keinoin pystyssä? Suomen valtion budjetin koko on 55 miljardin luokkaa, joten työeläkekestävyysvaje on vain kuusi kertaa Suomen talousarvion verran, kun talousviisaat huutavat haloota jostain 10 miljardista. Miksi puhua kestä­vyysvajeesta, kun pitäisi puhua työeläkejärjestelmän täydellisestä konkurssista? Sairas systeemi on ajettava alas, koska se syö kansantaloutta niin kuin IMF:n ja EU:n uusliberalistiset kuristustoimenpiteet koko Eurooppaa. Se vie yrityksiltä mahdollisuuden vahvistaa taseitaan ja työntekijöiltä mahdollisuuden suurempaan kotimaiseen kulutukseen, ja sitä kautta parempaan työllisyyteen. Työeläkejärjestelmän kustannusten nousu ja tosiasiallisesti veroja nostava vaikutus ”pakottaa” alentamaan kaikenlaisia muita veroja, mikä kaventaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, mikä puolestaan tarkoittaa kaikis­ta köyhimpien ja huono­osaisempien sekä itse kansantalouden kurittamista.

Työeläkejärjestelmä alasajo tulee siis toteuttaa siten, että ensimmäiseksi vapautetaan yrittäjät jo vuonna 2016 YEL­järjestelmästä. Suomessa toimittu koko ajan päinvastoin, kun vuonna 2011 kiristettiin YEL-eläkemaksupakko koskemaan myös osakkaita, jotka omistavat yksin yli 30% osakkaista tai äänivallasta. Vuoden 2008 kupru ajoi työeläkeyhtiön konkurssin partaalle, jonka jälkeen tilkettä vuotavaan ponzipaattiin on haettava joka paikasta, paitsi johtoportaan bonuksista, jotka juoksevat, vaikka tuotto olisi miinuksilla. Yrittäjien vapauttamisen jälkeen ryhdytään laskemaan tarkemmin paljonko on niitä eläkevastuita oikein on ja paljonko varallisuutta. Sen jälkeen jo maksussa olevia eläkkeitä leikataan eläkekatolla. Raja voidaan vetää vaikka siihen keskipalkan tienoille eli 3000 euroon kuukaudessa. Se toisi mukanaan noin 650 miljoonan vuosittaiset säästöt, mikä on pieni säästö vuodessa mutta kymmenessä vuodessa liki 7 miljardia. Jos leikataan 2000 euron kohdalta, saadaan säästöksi noin 2–3 miljardia vuodessa. Keskieläke huitelee siinä 1400 kohdilla. Ja sitten ryhdytään katsomaan paljonko voidaan maksaa itse kullekin eläkettä tulevaisuudessa suhteessa siihen, mitä on tullut tilitettyä eläke­maksuja. Eiköhän sieltä ”hyvästä kolmikannasta” löydy niitä laskuvelhoja, jotka ovat tehneet sekä eläkemaksujärjestelmästä että eläkkeiden määräytymisestä korkeamman asteen laskentasoppaa, jotta kukaan ei ymmärtäisi mihin ne rahat oikein menevät ja miksi.

Puhdasta, ”täyttä”, työeläkettä saavien eli vähintään 1200 euron eläkettä nauttivien määrä on kahdeksankertaistunut 2000­luvulla. Vuonna 1996 täyseläkeläisiä oli 115 000 ja 2011 liki 800 000. Samana aikana köyhimpien kan­saneläkeläisten määrä on vähentynyt vain 20 000:lla ( ­16 %), 120 000:sta 100 000:een. Näiden pienituloisimpien raatajapolven, pääosin naisten, eläkkei­den nostaminen sinne 1000 euroon maksaisi vain noin 500 miljoonaa vuo­dessa, saman verran kuin asuntolainojen korkovähennys. Tämä hallitus sen sijaa päätti leikata mummojen asumistuen, jonka avulla sillä takuueläkkeelläkin on pystynyt elämään.

Sosialistisen hallinnon korporatiiviset työeläkeveljet yrittävät tietenkin väittää, että työeläkejärjestelmä lakkauttaminen olisi jotenkin lainvastaista. Miten perustuslain vastaisen järjestelmän lakkauttaminen voisi laitonta? Maassa on leikattu köyhien sosiaaliturvaa, lomautettu opettajia, liitytty EU:hun ja tuomittu sotasyyllisiä perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaisesti. Perustuslailla on pyyhitty sekä pöytää että persettä niin moneen kertaan, ettei siitä ole kuin riekaleet jäljellä, joten olisiko jo korkea aika vihdoinkin ryhtyä noudattamaan sitä oikeusvaltioperiaatetta. Eduskunnan perslaki­valiokunta on sellainen sopulikerho, jossa poliittinen tarkoituksenmukaisuus ajaa laillisuusperiaatteen ohi. Jos isämaan laiva on uppomassa ponzieläkejärjestelmän vuoksi, niin on parasta lakkauttaa pyramidirahasto kuin isänmaa.

Kokonaisuudessaan ei sitä kymmenen miljardin vuosittaista rahapottia eläkejärjestelmän alasajosta olisi tulossavapaaksi, koska peruseläkejärjestelmä on saatava järkevälle tasolle. Kela­-maksu palautetaan korotettuna yrityksille ja myös työntekijöille voidaan asettaa muutaman prosentin Kela­-vero peruseläkemaksuksi.

2 .

Toinen järisyttävä uutinen, pääministeri Sipilä: asumistuki ja asunto­lainojen korkovähennysoikeus ja moni muu tuki poistetaan ja siirrytään pe­rustulojärjestelmään. 

Säästö: Asumistuet liki 1,5 miljardia ja asuntolainojen ve­rovähennysoikeus 550 miljoonaa euroa vuodessa, yhteensä noin 2 miljar­dia. Samalla voidaan valtionvarainministeriön ehdottamia ympäristölle haitallisia tukia leikata, kuten verovapaat kilometrikorvaukset ja matkakuluvä­hennykset sekä työsuhdeautoilu... Mutta, mutta, tämähän ei siis käy ollenkaan, koska taisteleva ammattiyhdistysliike panee penkin perseeseen, jos ki­lometrikorvauksiin kosketaan. Ay-äijäkerho on tunnetusti aina oman napan­sa ja takamuksensa sekä falloksensa paras asiantuntija, joka merkitsee heille sama asia kuin yleinen etu.

Kaikki tietävät, että asumistuki nostaa vuokria. Suomalaisten tutkimusten mukaan yhden euron asumistuen nostosta valuu 70–80% vuokrankorotuksiin. Asumustuen ja muiden sekalaisten etuisuuksien lopettamisen vastapainoksi luodaan Kelan huomaan perustulojärjestelmä, joka korvaa toimeen­tulotuen, opintotuen, asumistuen, sairaspäivärahan, vanhempainrahan, kotihoidontuen, toimeentulotuen, omaishoidontuen, työttömyysetuisuudet ja kotoutumistuen sekä kaikenkarvaiset koulutusrahat ja muut. Lapsilisät jää­kööt jokaisen perheen omaksi perhe­etuudeksi, vaikka siinäkin voisi olla miettimisen paikka, onko aiheellista suosia kymmenen lapsen hankintaa.

Samalla lopetetaan työvoimapoliittinen koulutus ja työmarkkinoita vääristävät työllistämistuet sekä koko köyhien holhoushallinto, jota työvoimatoimistoksi kutsutaan. Jokainen voi perustulolla mennä työantajalle näyttämään osaamistaan osa­aikatöihin. Säästö: miljardeja. Koulutuksesta vastaavat nykyiset oppilaitokset ja perustulolla voi opiskella mitä tahansa tai tehdä tutkimusta ja taidetta tai vapaaehtoistyötä tai hoitaa lapsia ja vanhuksia. Kyllä opiskelijat valmistuvat nopeasti, jos luvassa on kohtuullisella palkalla varustettu, opintoja edes jotenkin vastaava työpaikka. Siirtyminen perustulojärjestelmään aktivoi ihmisiä automaattisesti, koska sillä perustulolla ei ole kovin helppoa tulla toimeen varsinkaan kaupungeis­sa, joissa kaikki on kalliimpaa, mutta joissa on myös enemmän työllistymis­mahdollisuuksia – kaikki palkka­ ja yrittäjätulot parantavat aina toimeentu­loa. Perustulon leikkaantuu tietynsuuruisten palkkatulojen myötä. Syntyy uudenlaiset osa-aikatyömarkkinat.

Marjanpoiminta ja siivoaminen ja muut ns. paskaduunit alkavat kiinnostaa, koska palkkatyöstä jää aina käteen enemmän rahaa, eikä tarvitse odotella työvoimatoimiston ja Kelan päätöstä. Opiskelijat joutuvat miettimään, haluavatko elää hulppeasti uusien huone­kalujen kanssa yksiössä, vai kelpaisiko solu­ ja kimppa­asuminen kaverei­den kanssa kierrätyskalustein. Britanniassa työelämää aloittelevat nuoret työntekijät asuvat taloudellisista syistä kimppakämpissä, mutta Suomessa jokainen kynnelle kykenevä täysi-ikäinen kattoon syljeskelijä voi muuttaaasumistuen, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen voimin 30–40 neliön yksiöön ilman mitään ideaa siitä mitä elämälle voisi tehdä. Nykyisessä järjestelmässä on mahdollista lusmuilla, ja systeemi suorastaan suosii velttoilua, koska kaikenlaisesta oma-aloitteisesta aktiivisuudesta rangaistaan. Koska nykyinen tilkkutäkkijärjestelmä mahdollistaa sosiaaliturvashoppailun, siitä tulee myös joillekin järjestelmän vastainen, älynnystyröitä kiihottava keinottelupeli. Kun mitään ”kiellettyä hedelmää” ei enää ole, niin velttoilustakin lähtee maku. Nykysysteemi jättää ujot ja tietämättömät sekä häpeää pelkäävät oikeutettujen sosiaalietuuksien ulkopuolelle. Kuntien sosiaalitoimet voi­sivat vihdoinkin alkaa hoitaa perustehtäväviään. Kela pärjää samalla tai jopa pienemmällä henkilökunnalla perustukijärjestelmässä. Perustuloa voidaan rajoittaa alapäästä siten, että 18­vuotiaan on asuttava omillaan ja opiskeltava saadakseen tukensa, joten vanhempien rahoilla kotona asuvat mussukat eivät voisi räl­lästää perustulolla, sen sijaan heillä on oikeus perustulon kokoisiin verotto­miin työ­ ja yrittäjätuloihin, niin kuin kaikilla muillakin. Asumistuen lak­kauttaminen alentaa vuokratasoa ja asuntolainojen verovähennyksen poistaminen saattaa alentaa asuntojen hintoja. Euroopasta tuttu nuorten foyer­jär­jestelmä voidaan ottaa käyttöön, siten että nuorilla on mahdollisuus edulli­seen asumiseen foyer­vuokratalossa, joka on oikeasti yleishyödyllinen ARA:n ja RAY:n tukema nuorisovuokratalo, eikä mikään kepulaista julkisin varoin tehtyä puoluebisnestä. Asumisen edellytyksenä on osallistuminen työpajoihin tai koulutukseen. Myös maahanmuuttajien perustulolle laitetaan ehto: joko opetusministeriön alaisen kotoutumiskoulutukseen osallistumi­nen (jonka jälkeen on päättökoe) tai kieli­ ja yhteiskuntaopin kokeen hyväk­sytty suorittaminen. Kunnollinen maahanmuuttajien kouluttaminen maksaa enemmän, mutta tuottaa kielitaitoisempia ja osaavampia työnhakijoita, jotka myös työllistyvät helpommin. Koulutuksesta tehdään maahanmuuttajien oppivelvollisuus. 

Puolen miljoonan henkilön perustulo à 1000 euroa kuukaudessa maksaisi 6 miljardia vuodessa. Työttömyysturva maksaa nykyisin 4 miljardia, josta miljardi työnantajien maksamaa (ansiosidonnaiset) ja asumistuki 1,5 miljar­dia, Kelan lapsiperheiden tuet ovat vuodessa 3,3 miljardia, josta ainakin miljardi jotain muuta kuin lapsilisiä. Asuntolainojen verovähennysoikeuden poistaminen säästää puoli miljardia, turhien lääkkeiden Kela­korvausten poistaminen vähentäisi menoja saman verran, toimeentulotuen poistaminen 700 miljoona (mikä helpottaa kuntien ahdinkoa), työvoimapoliittisen koulutuksen, työllistämistukien ja työvoimahallinnon touhuilun lakkauttaminen noin miljardin. Kun tämän lisäksi poistetaan ympäristölle haitalliset tuet, kuten energiatuet (energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuri, teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta, turpeen alempi verokanta ja pääs­töoikeuksien ilmaisjako), yhteensä liki miljardi ( 829 milj.€) sekä autoilun tuet (dieselinpolttoaineen alempi verokanta, työkoneinen kevyen polttoaineen alempi verokanta, kilometrikorvauksen ylikompensaatio, ilmailupolttoai­ neen verovapaus, henkilöautojen työmatkavähennys, työsuhdeautojen kus­ tannus yhteiskunnalle), yhteensä 2,6 miljardia, oltaisiin miljarditolkulla posi­tiivisen puolella – vaikka kaikki veronostot ja verovähennysten poistot eivät laskennallisia tuloja tuottaisikaan. Kun perustulo lisää (osa-aika)työn teke­mistä, niin myös tuloverotulot lisääntyvät, jolloin kaikilla olisi niin mukavaa, paitsi herrojen EVA:n, sekoomuksen ja temareiden holhousjuntalla.

Työntekijöille jää kuitenkin enemmän rahaa käteen työeläkemaksujenpoistamisen ja Kela­maksun jälkeen, jota voidaan sitten käyttää joko rumien ja huonojen asuntojen ostamiseen tai lisäeläkkeisiin tai vaikka matkustamiseen. Syntyy uusi, vakuutuspohjainen ansioeläkebisnes, johon jokainen voi laittaa rahaa niin paljon kuin haluaa. Yritykset voivat sopia vapaaehtoisista lisä­ eläkkeistä henkilökuntansa kanssa ja ammattiliitot jäsentensä puolesta. Palk­katulojen verotus alkaa vasta siitä 1000 eurosta, mutta progressio olisi sen tyyppinen (loppuen 49 % :n verotukseen), että tuloveroa kertyisi saman ver­ran kuin nykyisin. Veropohjan laajentamista pitäisi myös tarkastella.

3.

Ja lisää hyviä ehdotuksia: Tehdään Suomesta Linux-käyttöjärjestelmän ja avoimen lähdekoodin Open Source ­ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen ykkösmaa.

Nyt kaikki IT­voimat Linuxin kimppuun, sillä Microsoft vuotaa kuin seula ja Applen kaikkien tuotteiden viestit kulkevat Jenkkilän kautta. Suomella on imagoetu, kun Linux on jo ”suomalainen”, mutta tätä ei edes Jorma Ollilan sikamakee brändityöryhmä löytänyt. TEKES:n ja Sitran rahoitus Nordean ja metsäteollisuuden sekä Nokian sijaan voimalla uudelle alalle. Valitettavasti Nokia menetettiin sekä firmana että Suomen kannalta Microsotfille, kos­ka Linuxia kunnolla kehittäen oltaisiin saatu kunnon käyttöjärjestelmät ja oheistuotteet myös Nokian puhelimiin. Julkisen sektorin siirtyminen Linu­xiin lisää tietoturvaa ja vähentää kustannuksia olennaisesti.

Suuri urakka on sekä virkamiesten että poliitikkojen kouluttaminen. Open Source ­ohjelmat ovat tunnetusti parempia kuin suljettujen koodien ohjelmat, koska virheet on helppo nörttiyhteisössä paikallistaa. Linux on jo palvelinkoneiden ykköskäyttöjärjestelmä juuri luotettavuuden vuoksi. Julkisen sektorin tietojärjes­telmätkin voitaisiin vihdoinkin järkeistää.

Ongelmana tässä on tietenkin se, että ainakin kokoomus, keskusta ja so­ siaalidemokraatit näyttävät sitoutuneen poliittisin suojatyöpaikoin Micro­softiin. Aikoinaan nykyinen demareiden viestintäguru Mikael Jungner toimi Mooses Lipposen (SDP) avustamisen jälkeen Microsoft Suomen yhteiskunta­ suhdejohtajana. Hän yrittää jatkaa samaa jenkkiviestintämenoa huonolla menestyksellä myös YLE:ssä. Nykyisin hommaa hoitelee entinen kokoomus­ nuori Max Mickelsson. Ja jossain välissä MS-­lobbaushommaa hoiti entinen Vanhasen talousneuvonantaja, kepulainen Mikko Alkio, joka järjesti silloisen pääministerin pyynnöstä Vanhaselle tapaamisen Yhdysvaltain matkalla Mic­rosoftin Bill Gates kanssa. Matti palasi Jenkkilästä Gatesin lupauksen kanssa saada Suomen kouluille ilmainen Live@edu­ohjelmistokokonaisuus. Vuonna 2008 Suomen Microsoftin toimitusjohtaja kertoi Hesarille, että yhtiön "yhteiskuntasuhteiden johtajan tehtävä on pitää suhteita päättäjiin valtionhallin­nossa ja ajaa tiettyjä projekteja.”

Kun Sipilä, Stubb ja Soini puhuvat olevansa isänmaan ja Vanhanen nykyisin eduskunnassa lobbaamassa ties mitä, niin painaako tässäLinux-asiassa poliittiset suojatyöpaikat ja mahdollinen vaalirahoitus vai Suomen etu? Kun Nokiaan istutettiin suojatöihin ensin demareita lähellä oleva Veli Sundbeck, sitten Kannuksen kepulainen elinkeinoasiamies Esko Aho ja demareiden YLE-ylioppilas Arne Wessberg sekä lopulta osaamisen huippuna yhden kauden temaripresidentin pul­lamössösukupolven poika visiomaan firman tulevaisuutta, niin alkoi olla ihan selvää, että ylimielisen entisen keputeinin Jorma Ollilan luotsaaman firman päivät alkoivat olla luetut. Lyöttäytyminen Microsoftin kanssa kimp­paan oli viimeinen kuolinisku yhtiölle

Jalostusasteen nollaparantumisen omaavan sellukeitto-­ ja kuumahierreteollisuuden lähtöä Aasiaan ja Etelä-­Amerikkaan pitäisi edistää valtionva­rainministeriön mainitsemien ympäristölle haitallisten tukien poistamisella, kuten energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuri (120 milj. €), teollisuu­den ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (400 milj.€), turpeen alempi verokanta (129 milj. €) päästöoikeuksien ilmaisjako EU:n päästökaupassa (180 milj. €), yhteensä 829 miljoonaa euroa säästöä, herra Sipilä! Kun tämä heikon jalostusasteen bulkkiteollisuus on pääosin siirtynyt sinne jonne­kin (selluteollisuutta jäänee, koska on energiayliomavaraista), voidaan vihdoinkin ryhtyä jalostamaan puuta. Laitetaan TEKES:n ja Sitran rahoja tuote­ kehitykseen & tutkimukseen, ja ryhdytään vihdoinkin tekemään puusta huonekaluja, laukkuja, vaatteita, sisustusmateriaaleja ja taloja tai ihan mitä vain, jonka jalostusaste on jotain muuta kuin sellunkeiton ja kuumahierre­

teollisuuden puolijalosteet ja muut kuitumössöt. Jotain hieman jalostuneem­paa erikoispaperituotantoa maahan ehkä minimaalisesti jää muistoksi D­ isoisien puuhailuista.

Metsähallitus otetaan mukaan talkoisiin ja metsien raiskaamisen sijaan siirrytään kestävään, monimuotoiseen metsätalouteen, joka tuottaa laadukasta puuta todelliseen jalostukseen, mitä nykyinen talousmetsien kituuttaminen – jota myös metsänhoidoksi kutsutaan – ei tuota.

Suuri metsänjalostuskäänne lienee poliittiselle eliitille myös ongelmalli­nen, koska kuten historioitsija Niklas Jensen­Eriksen kirjassaan Läpimurto toteaa, metsäyhtiöt ja niitä lähellä oleva suurteollisuus ovat perinteisesti tu­keneet kokoomusta, RKP:tä ja maalaisliittoa sekä sosiaalidemokraatteja ns. kommunismin vastaisessa taistelussa. Keskustan, kokoomukset, RKP:n ja demareiden yhteydet metsäteollisuuteen ja energiayhtiöihin ovat säilyneet. Ydinvoimateollisuuden vaalirahoitus on jo tuttua. Siteitä osoittaa myös mm. se, että entinen kokoomuksen kansanedustaja Heikki Järvenpää on toiminut UPM-Kymmenen yhteiskuntavastuujohtajana, ja Paavo Lipposen entinen demaripankkihelpotusapulainen Jorma ”Joppe” Westlund toimi Stora Enson yh­teiskuntasuhdejohtaja. Demaritaustainen Anne Brunila on toiminut Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksen ja valtionvarainministeriön lisäksi lobbari­na Metsäteollisuus ry:ssä sekä Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtajana. Muumimammapressamme entinen avustaja Maria Ro­mantschuk (SDP) istutettiin aikoinaan Fortumin viestintäpäälliköksi. Kepu­

laista energialobbaamista edustaa kansanedustaja Timo Kallin tytär Eeva Kalli, jonka ura on kulkenut suojatyöstä toiseen. Hän on toiminut kepulaisen Maaseudun sivistysliiton leivissä, Mauri Pekkarisen (kesk.) erityisavustajana työ­ ja elinkeinoministeriössä opettelemassa uutta, Brysselissä kepu­komis­saari Rehnin avustajana, sitten kepulaisten pääministereiden, Vanhasen ja Kiviniemen EU-­neuvonantajana. Vuonna 2011 hän siirtyi politrukista lobba­riksi Energiateollisuus ry:n viestintä-­ ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi.

Auringonlaskun oligarkkipamppujen Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n johtajaksi siirtyi noin vuosi sitten sekoomuksen kauppa­ ja teollisuusmi­nisteri Jyri ”mikäs se valtio tuolla idässä on” Häkämies mukanaan viimei­simmät ministeriön suunnitelmat eli sisäpiirin tiedot. Hieno homma neljän koplan pojille, vaan ei Suomelle. Pomopoppoo ajaa tunnetusti ”vanhojen etua” eli energiateollisuuden, betonigryndaajien ja puupääelinkeinon intressejä kaiken uuden ja tulevaisuuteen katsovan sijaan. Häkämies otti mukaan­sa espoolaisen entisen kokoomusnuoren, eli kokoomusvaikuttaja Jouni Mykkäsen pojan Kai Mykkäsen, joka istutettiin EK:n johtajaksi, vastuualuee­ naan keskeiset vaikuttamishankkeet ja uudistuminen. Mykkänen on toiminut aiemmin europarlamentaarikko Alexander ”upeaaeeeuu” Stubbin avustajana ja ministeri Kari ”Häksy” Häkämiehen erityisavustajana. Nykyisin Mykkänen istuu eduskunnassa.

Myös so­siaali­- ja terveysministeri Risikon valtiosihteerinä toimi EK:n lobbari Vesa Rantahalvari, joka palasi viime hallituskauden jälkeen takaisin sylttytehtaal­ le. Pohjat sotesopalle ja työttömien pakkopuuhastelulle sekä työttömyysturvan heikentämiselle viriteltiin Etelärannasta jo ajoissa. Kokoomuksen ja EK:n suhde alkaa olla jo niin vahva, jopa vahvempi kuin SDP:n ja SAK:n nykyisin, koska perussuomalaiset ovat omineet duunarisakkia, että olisi ehkä aihetta miettiä, kumpi lakkautetaan, kokoomus vai EK vai fuusioidaanko organisaa­ tiot; EK–KOK­-holdingyhtiö olisi tietenkin aina harkittava, fantastinen vaih­ toehto – suorastaan ainoa vaihtoehto. Kokoomusta lähellä oleva Nokian eläkeläinen, perusinsinööri Kalle Isokallio on ollut sitä mieltä, että EK pitäisi lakkauttaa, jotta palkkaneuvottelut saataisiin yritystasolle. Eipä ole ”uutta ja innovatiivista” kaipaava Eteläranta tästä innostunut.

4.

Kasaantuvilla työeläkerahoilla käytetään tässä maassa niin merkittävää valtaa, että työeläkejärjestelmän räjäyttäminen jo pelkästään siksi, että se ylläpitää monopolistista tuotantoa ja korporatiivista päätöksentekoa on välttämätöntä, jos isänmaa haluaa tästä nousta. Mutta kuten Haavikko, Keskinen ja Pietiläinen totesivat jo vuonna 1992, tämä kapitalistisen talouden, sosialistisen hallinnon, monopolistisen tuotannon ja korporatiivisen päätöksenteon neljän kopla voi muuttua vain murtumalla.

Sitä murtumista odotellessa, on aika perehtyä talouslaskun tieteelliseen tutkimukseen, jota tehdään Suomessakin. Kansantaloustieteilijät ympäri maailmaa ovat arvioineet, miten materiaalisen elintason lasku voidaan to­teuttaa halitusti, mutta silti elämänlaatu ei kärsisi. Talouslaskuun on joka ta­pauksessa varauduttava jälkiteollisessa maailmassa. Jos todellisia rakenne­uudistuksia ei tehdä, niin Kari ”hol­ding” Stadighin mainitsema kymmenen vuoden hallitsematon talouskuristus on pikku juttu. Sillä vanhaan (ja Vanhaseen) tarttuen Suomessa ei ole kymmenen vuoden päästä juuri muita elin­keinoja kuin globaali ydinjätekaatopaikkabisnes ja Lapin raiskauskaivosteollisuus. Valtakunnankontrolleri kehottaa varmuuden vuoksi tutustumaan Jari Halosen Lipton Cockton dystopiaelokuvaan, jotta saisimme vilahduk­sen siitä vantastisesta visiosta, mihin olemme mahdollisesti matkalla.

”On vaikeaa keksiä vetäviä loppusanoja tähän tositeeveekäsikirjoitukseen, joka tuntuu jatkuvan jopa synkempänä kuin mitä Valtakunnankontrolleri kuvitteli. Kaikki pitkän ja syvän suurlaman ainekset ovat koossa, mutta po­liittinen eliitti puuhastelee himmeleidensä ja leikkauslistojensa kanssa, eikä politiikan muutosta – ainakaan kestävään suuntaan – ei ole näköpiirissä. Po­liittinen ja taloudellinen eliitti pelkää oikeita rakennemuutoksia, koska ne paljastaisivat, ettei keisareille ole vaatteita.”

Taloustorakka tervassa ja bulvaanit bulikoimassa

1.

Entinen talouskomissaarius Olli ”potkupallo” Rehn (maalaisliitto) sai kannattavakseen yllättäen elinkeinoministerin salkun. Hänen olisi ehdottomasti pitänyt vastaanottaa valtionvarainministerin salkku, koska Kreikka on kaatumassa hänen johtamansa junttapolitiikan vuoksi. Todettakoon nyt vielä muistutukseksi, että Kreikan tilit väärensi aikoinaan EU:n, EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen hallintoon soluttautunut investointipankki Goldman Sachs sopivaa korvausta vastaa, jotta Kreikka kelpaisi EMU:uun. Kyllähän EU-komission sisäpiirissä tiedettiin, että Kreikan tilinpäätös oli väärennetty, mutta ei siitä välitetty, koska piti saada suuri rahaliitto pystyyn. Saatiin makaroni-euro, jossa valuuttakurssi ja korot määritettiin saksalaisen polkan tahtiin, jolloin siitä ovat kärsineet kaikki reunavaltiot, kuten Suomi ja Etelä-Euroopan maat.

2.

Talousnobelisti Paul Krugman on nimittänyt Olli Rehniä taloustorakaksi, koska sillä Rehnin ajamalla kuristuspolitiikalla, jolla ei ole ollut mitään tekemistä taloustieteen (vain uusliberalistisen ideologian) kanssa, on Etelä-Euroopan maat ajettu taloudelliseen kurimukseen. Sitä samaa ilosanomaa taloustorakkamme siis levittää myös Suomeen.

Krugman on myös ahkerasti kirjoittanut Suomen tilanteesta. Kesäkuussa päivänä 2015 Krugman oli otsikoinut New York Times -bloginsa ”The Finnish Disease” (Suomen tauti). Siinä hän toteaa, ettei Suomen ongelma ole velka, vaan EMU-pakkopaita, joka estää devalvoimasta. Siksi Suomi ei toivu lamasta, kuten 1990, kun oli mahdollista devalvoida oma valuutta. Heinäkuussa Krugman totesi, ettei Kreikka ole edelleenkään ainoa ongelma EU-alueella ja otti esille taas Suomen, josta hän toteaa, että Suomen katastrofi ei nyt tunnu näyttävän katastrofilta, koska huomio on kiinnitetty Etelä-Eurooppaan.

Kirstunvartijamme ”Triatlon”-Stuppi (sekoomus) ei ole ottanut mitään kantaa Suomen tilanteeseen, sen sijaan hän on kehottanut Kreikkaa laatimaan ”realistisen suunnitelman” talouden pelastamiseksi. Suomen ”realistisesta suunnitelmasta” ei ole kuulunut mitään. Hallitus lomailee, vaikka se vatuloitu ja iteroitu ”strateginen” eli uusliberalistinen hallitusohjelma on panematta täytäntöön autoveron alennusta ( = verotulojen vähennys ja vaihtotaseen heikentyminen) lukuun ottamatta. Ennen vaaleja Stubb ja kokoomus puhuivat vahvasti työllisyysasteen nostamisesta ja palkkamaltista sekä sosiaalitukien leikkaamisesta. Hallitus tuntuu oleva tyytyväinen papereiden kirjoittelemiseen, jos EU:ssakin ollaan iloisia.

Mitäs sen työllisyysasteen nostamiseksi on tehty? Työ- ja oikeusministeri, paperiäijä, Jari Lindström (pers.) on enemmän kiinnostunut tasa-arvoisesta avioliittolaista ja kuolemanrangaistuksesta kuin työllisyydestä. Junttiministerimme ei ole lukenut perustuslakia, jonka mukaan Suomessa on käytössä vallan kolmijako-oppi: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta, eikä aisan yli hypitä. Oikeusministeri ei siten saa sekaantua yksittäisin oikeustapauksiin, vaikka kuinka hommafoorumin perillisiä ketuttaisi se, että somalineekerit saavat lieviä tuomioita joukkosormiraiskauksesta. ”Oikeus”ministeri Lindström tuskin edes tietää, mikä on tuomioistuimien raiskaustuomiolinja. Varsinkin Itä-Suomen hovioikeudella on tapana lievittää törkeitäkin raiskaustuomioita, jos miehellä on vakituinen työpaikka tai naisella on ollut minihame yllään.

Pääministerimme Juha, se mukava mies, on pihalla kuin oulunsalolainen tyrnimarjapensas kansantalouden ja maailmantalouden tilasta. Prosessikaavioilla voidaan johtaa virtuaalitodellisuutta, vaan ei raakaa todellisuutta. Kuten Krugman on todistanut, Suomen ongelma ei ole velka, vaan väärä valuuttakurssitaso, jota ei voida devalvoimalla muuttaa, kuten vuonna 1990, joten kahdeksas alamäkivuosi on edessämme. Lamaa tulee syventämään tämän SSS-hallituksen EU-Rehn-linjassa oleva kuristuslista, joten Kreikan jälkeen katseet siirtyvät kyllä vielä Suomeen.

Suomella olisi nyt tuhannet euron paikka ilmoittaa eroavansa EMU:sta ja ryhtyvänsä valmistemaan hallittua eroa. Mutta ei tämä hallitus, eikä nyt kun ”kaikki näyttää vielä niin lupaavalta”. Vasta sitten kun housuissa olevan yhä lisääntyvät EMU-paskat alkavat hiertää Helsingin herrojen kiveksiä.

3.

Fennovoiman atomimyllyhankeen ympärillä puliveivaaminen jatkuu. Ennakkoon oli arvioitu, että Rosatom ryhtyy kikkailemaan ydinvoimalan hinnalla, jolloin saataisiin osakkuuksiin enemmän ”kotimaisuutta”. Rosatomille eli Venäjän valtiolle on melkein sama mihin hintaan se myllyn Suomeen myy, koska tärkeintä on saada länsimainen referenssi. Mistään markkinaehtoista hankkeesta ei voida puhua, sen on jopa ymmärtänyt jokunen ns. ekonomisti: Jotkut ovat jopa ehdottaneet takuuhintaa ydinvoimalle Cameronin Britannian tapaan. Jostain kumman syystä nimenomaan vapaan markkinatalouden mantraa hokevat oikeistopoliitikot rakastavat ydinvoimaa niin paljon, että ovat valmiita suoraan ja avoimesti tukemaan alaa: Reagan, Bush tyhmempi ja UK:n David Cameron. Valtakunnankontrolleri ei yhtään kyllä ihmettelisi vaikka nykyinen SSS-hallitus päättäisi antaa Rosatomin voimalalle takuuhinnan, sen verran on porukka saanut atomirahatukea vaalien alla.

Kun sokea Reettakin näkee, että kroatialaisyhtiö on bulvaani, niin ei luulisi elinkeinoministeri ”potkupallo”-Rehnille olevan kovinkaan vaikeaa päätellä, onko ”kotimaisuusaste” täytetty vai ei. Kepulle luulisi olevan helppoa irtautua hankkeesta, kun sen suosikkifirma, Valiokin pyrkii jo atomiprojektista eroon. Mutta taitaa raha polttaa käsiä. Entinen elinkeinoministeri, Mauri ”kaikki käy kunhan hinnasta sovitaan” Pekkarinen jo loihe lausumaan, jotta ei tämä nyt ole ihan sitä mitä piti, mutta en lähde tuomitsemaan. Taitaa persut atomirahoihin totuttautunut ”tyämiäs” Matti Putkonen jo neuvotella lisärahoista, jonka vastineeksi perusummistetaan silmät bulvaaneilta. Sekoomus on puolestaan niin naimisissa puupääteollisuuden rahojen kanssa, etteivät mitkään tosiasiat saa häiritä atomivoiman oletettua etenemistä – OL3:ahan ei saada vielä vuosiin pyörimään, jos silloinkaan.

Kovin on valikoivaa hallituksen Venäjä-pakotteiden noudattaminen. Venäläisiä parlamentaarikkoja ei päästetä kertaluonteisesti ETYJ-juhlaistuntoon, mutta miljardien eurojen energiayhteistyötä tehdään Venäjän valtion ydinenergia- ja ydinaseaseministeriön, Rosatomin kanssa,

4.

Kreikkalaiset tiettävästi äänestivät oxi eli ei. Mitä se tulee merkitsemään kreikkalaisille ja EU:lle, ei kukaan oikeastaan tiedä. Se on kuitenkin selvää, ettei Kreikkaan lainattuja EU-rahoja tulla koskaan saamaan takaisin. Liittokansleri Merkel tiesi Wikileaks-tietojen mukaan jo vuonna 2011, ettei Kreikka tule selviytymään veloistaan, mutta ensin piti pumpata EMU-maiden rahaa saksalaisiin pankkeihin. Saksa saattaa pyrkiä vielä pitämään Kreikan EMU:ssa kovalla hinnalla, koska Kreikan ero EMU:sta ei kirpaise vain kreikkalaisia, vaikka olisikin aivan oikea ratkaisu tulevaisuutta ajatellen.

Argentiinan keskuspankin entinen johtaja Mario Blejer kirjoitti Financial Timesissa jo vuonna 2011, että Eurooppa pyörittää jättimäistä pyramidihuijausta. Blejen mukaan euron kriisissä on kyse jättimäisestä veivauksesta, jossa velat siirtyvät yksityiseltä sektorilta veronmaksajille. Kun EU ja IMF myöntävät velkaisimmille maille yhä uutta velkaa, se sosialisoidaan EU-maiden veronmaksajille. Siten alkuperäiset lainoittajat eli pankit eivät joudu vastuuseen. Blejer epäili vuonna 2011, että eurooppalainen pyramidihuijaus loppuu julkiseen vastustukseen, mutta ehkä hän ei arvannut, että se loppuu saajamaan eli Kreikan vastustukseen. EU ja IMF olisivat voineet jatkaa pyramidihuijausta paljon kauemmin, jos eivät olisi asettaneet Kreikalle niin kohtuuttomia uusliberalistisia ehtoja. Ehkäpä troikan olisi syytä kutsua Mario Blejer konsultoimaan tässä tilanteessa?

Lähteitä:

Professori: Venäjä saattaa pelastaa Fennovoima-hankkeen hintakikalla

Perjantai 26.6.2015 klo 21.02 (päivitetty klo 22.45) Professori Peter Lundin mukaan nyt testataan, kuinka tärkeä hanke on Venäjälle.

http://www.iltalehti.fi/talous/2015062619933163_ta.shtml

The Finnish Disease

June 1, 2015 7:38 am

http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/06/01/the-finnish-disease/?_r=0

Krugman: Suomen talous voisi näyttää valtavalta katastrofilta

Lauantai 4.7.2015 klo 14.46

http://www.iltalehti.fi/talous/2015070419980009_ta.shtml

Valio vetäytyy Fennovoima-hankkeesta.

Keskiviikko 1.7.2015 klo 14.21 (päivitetty klo 16.26)

http://www.iltalehti.fi/talous/2015070119962980_ta.shtml

Wikileaks-vuoto: Merkel tiesi jo 2011, ettei Kreikka maksa

Perjantai 3.7.2015 klo 11.09

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015070319973796_ul.shtml

Euron kriisi

"Eurooppa pyörittää jättimäista pyramidihuijausta"

http://www.talouselama.fi/uutiset/eurooppa+pyorittaa+jattimaista+pyramidihuijausta/a2077613

Varoitus Saksassa: Grexit tekisi miljardien eurojen loven budjettiin

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/07/05/varoitus-saksassa-grexit-tekisi-miljardien-eurojen-loven-budjettiin/20158512/12?ref=ts_float_news_list

Talousveli todistaa väkevästi

1.

Kepulitarhan DJ Juha Sipilä on omaksunut VM:n liturgian 10 miljardin kestävyysvajauksesta. Valtionvarainministeriön raporteista kuitenkin selviää esimerkiksi se, että vuoden 2008 talouskriisin jälkeen euroalueen työttömyys on räjähtänyt noin 7,3 %:sta 11,2 %.een vuonna 2015. Suomen työttömyys puolestaan muuttui vuodesta 2008 noin 6,2 %:sta 9%:ään vuoden 2015 alussa. Samana ajanjaksona Ruotsin työttömyys on noussut 6 %:sta 8 %:iin ja Saksan työttömyys on laskenut 8 %,sta 6,5 %:een. Myös talouskasvu on ollut viime vuosina positiivista Saksassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, toisin kuin euroalueella.

Tämä kertoo sitä, että euro on Saksan markka, ja että EMU:n ulkopuolella menee paremmin. Pääosin kyse on siitä, että kun EMU-alueella on harjoitettu taloustorakka Olli Rehnin johdolla kiristyspolitiikkaa, joka tunnetusti lisää velkaantumista, työttömyyttä ja tyrehdyttää talouskasvua.

Ennen 1990-luvun lamaa työllisyysaste oli liki 75 %, eikä se ole koskaan palautunut sille tasolle 25 vuoden aikana. Tästä huolimatta ovat jatkuneet puheet työvoimapulasta kuin 1980-luvun lopulla konsanaan. Nykyisin työllisyysaste on noin 68 %. Siinä on kyllä ns. ”kestävyysvajeen” ydintä, mutta ei siihen kuristaminen eli työttömyyden lisääminen auta. Tilastoista käy myös selville, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kolmikertaistunut vuoden 2010 10.000:sta 30.000:een vuoden 2015 alussa, kun eläkeputket on tukittu. Joten tämä eläkeiän nosto on silkkaa hölmöläisten peitonleikkausta, joka lisää valtion, Kelan ja kuntien menoja sekä leikkaa ihmisten tulevia eläkkeitä.

3.

Valtionvarainministeriö mukaan valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä ja myös muut sosiaaliturvarahastot hieman alijäämäisiä,  mutta työeläkesektori on ylijäämäinen. Tämä osoittaa VM:n laskelmien uusliberalistisen reviisorimeiningin. Kun työeläkeyhtiössä muhii tällä hetkellä noin 500 miljardin eläkevelka, niin VM:n mukaan työeläkejärjestelmä on ylijäämäinen, koska siellä on vielä noin  171 miljardia rahastoituna sen  700 miljardin eläkevelan maksuun. Kuitenkin sitä maailman parasta pyramidihuijausta ollaan pelastamassa koko ajan kestävyysvaje- ja ”rakenneuudistus”talkoissa. Nykyisellä politiikalla, yhä alenevammalla työllisyysasteella eläkevelka räjähtää käsiin, mutta siitä VM ei ole huolissaan, toisin kuin esimerkiksi taloustieteen professori Pertti Haaparanta.

Jos kerran työeläkejärjestelmä on ylijäämäinen, niin miksi työeläkemaksut ovat koko ajan nousseet ja VM:n skenaariossa TyeL-maksut nousevat joka vuosi? Eivätkö ne pitäisi pikemminkin laskea, jos järjestelmä on ”ylijäämäinen”?

4.

EU kehottaa Suomea tarkastelemaan velkaantumistaan noin sopivasta hallitusneuvotteluiden alla. Hallinnollinen EMU-rajahan on 60 %, jolla ei ole mitään taloustieteellistä perustetta. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat EMU-aikana ylittäneet rajan useaan otteeseen, mutta mitään toimenpiteitä ei ole asetettu.

Suomen velkaantumisaste ei ole erityisen korkea EU-maiden joukossa, vuonna 2014 se oli 59,3 %, vertailun vuoksi se oli Iso-Britanniassa 88,7 % Alankomaissa 69,5 %, Itävallassa 86,8 % , Saksassa 74, 2%, Ranskassa 95,3 %, Belgiassa, Italiassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa velkaantumisaste on yli 100 %; Kreikan velkaantumisaste lähenee troikan politiikan ansiosta jo 200 %:a. Velkaantumisaste on alle 45 % Ruotsissa ja Tanskassa, jotka eivät ole mukana EMU:ssa sekä veroparatiisimaa Luxemburgissa alle 25 %.

EU antoi mukavan selkänojan Sipilän ”Eespäin, eespäin tiellä kreikkojen”- Karhukoplahallitukselle toteuttaa tuhoisaa uusliberalistista leikkauspolitiikkaa ”ainoana vaihtoehtona.” Wünderschön! Valtionvarainministeri paikka kuuluu ehdottomasti tässä hallituksessa taloustorakka O. Rehnille. Perusmies Soini on idiootti tai suuruudenhullu – tai molempia – jos hän suostuu valtionvarainministeriksi. Mutta ehkäpä Soinin tavoitteena ei olekaan luotsata persuja enää koskaan hallitukseen, vaan taata itselleen sopiva suojatyö jostain, olemalla riittävän kiltti ”isojen poikien” silmissä.

”Arvostelijoiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi Paul Krugmanin ja Joseph Stiglitzin kaltaiset talousnobelistit, jotka ovat erityisen kärkevästi arvostelleet Euroopan unionin (EU) jäsenmailtaan vaatimaa niin sanottua talouskuri- eli austerity-politiikkaa. --- Heidän mukaansa ennenaikaiset ja liian voimakkaat vyönkiristykset eivät ole supistaneet julkisen talouden alijäämiä eivätkä hidastaneet valtioiden velkaantumista, vaan ne ovat päinvastoin kasvattaneet alijäämiä ja kiihdyttäneet velkaantumista. Tällaisen arvostelun mukaan eurovaltioiden velkaantuminen ei johdu talouskurin puutteesta vaan kurin ennenaikaisesta ja liian voimakkaasta kiristämisestä. Kuri on kääntynyt tarkoitustaan vastaan. Näin on Krugmanin ja Stiglitzin ja muiden austerity-arvostelijoiden mukaan käynyt, kun vyönkiristykset ovat heikentäneet taloutta suuremmalla voimalla kuin ne ovat

pienentäneet alijäämiä. Kesken taantuman alkaneet yritykset supistaa julkisen talouden alijäämiä ovat heikentäneet kansantalouden muutoinkin aneemista kokonaiskysyntää. Se taas on

kutistanut julkisen talouden verotuloja ja kasvattanut tulonsiirtomenoja enemmän kuin olisi pelkkien julkisen talouden automaattisten suhdannejoustojen vaikutuksesta käynyt toteen. Niinpä alijäämät ja velkamäärät ovat kasvaneet eivätkä supistuneet, joten myös alijäämäisyyden ja velkaisuuden suhdeluvut ovat heikentyneet eivätkä kohentuneet. ”

Hurri, Jan. Tästäkö alkaa talouden syväsukellus? Talousanomat 10.5.2015.

5.

Valtionvarainministeriö julistaa digitalisaation edistämisen olevan hallinnon kehittämisen ykköstavoite, koska sillä kuulema saadaan tuottavuutta. Mihinkään tutkittuun tietoon tämä VM:n uskonnollinen liturgia ei perustu. Se on vaan niin dägä-dägä.

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta on selvitellyt julkishallinnon dägähankkeiden järkevyyttä ja uskaltaa myös kysyä, mikä on tietohallinnon oma tuottavuus? Viimeisen vuosikymmenen aikana on laitettu 20 miljardia julkisen sektorin tietohankkeisiin ja saavutettu hyvin vähän tuloksia. Jos kaikki ne ns. tietoyhteiskunnan dägä-dägä-lupaukset olisivat toteutuneet, niin julkisen talouden kestävyysvajetta ei olisi olemassa. Kuten muuallakin uusliberalistisen uuden julkishallinnon uudistushommissa, konsultit ovat käärineet rahat ja julkishallinnolle on jäänyt käteen huonosti toimivia, yhteensopimattomia, epäkäytännöllisiä ja tarpeettomia systeemejä. Konsultit kusettavat usein, mutta kunta- ja valtion konsultit aina. Heidän laskelmistahan on ollut kyse, kun on luvattu kymmenen hyvää 11 dägäneitsyttä dägätaivaassa.

VM:ssä, joka on ollut parhaimpia konsulttien rahastuspaikkoja ja julkishallinnon dägähankkeiden johtaja ei tietenkään haluta katsoa totuutta silmiin. Valitulla tiellä jatketaan, vaikka menisi siemenperunatkin.

6.

Varsinkin television ”talous- ja muissa asiaohjelmissa” pidetään kovina talousasiantuntijoina rahatynnyreissä kasvaneita ns. pankkiekonomisteja. Yle Ykkösaamussa perjantaina 15.5 2015 OP:n Reijo Heiskanen ja Nordean Aki Kangasharju todistivat väkevästi, kuten Kangasharju asian muotoili. Talousveljet todistelivat, jotta kunnon säästöjä tarvitaan pöytään ja EU antaa nyt kivaa selkänojaa hallitukselle. Kangasharju tuli paljastaneeksi, että uskonlahkostahan tässä veljien todistelemisessa on kyse, uusliberalistisesta taloususkonlahkosta – ei taloustieteestä, kansantaloustieteestä puhumattakaan.

Yllättäen toinen uskonveljistä, OP:n Heiskanen oli sitä mieltä, että meillä on noususuhdanne meneillään. Hänen mukaansa ei saa lietsoa ihan hirveä huonoa ilmapiiriä synkistelemällä turhaan (tai pankilla saattaa laueta liikaa luottotappioita). Veli Kangasharju kyllä hieman ojenteli,  jotta neljäs surkean BKT:n vuosi on meneillään. Noilla ekonomistiuskonveljillä ovat nuo käsitteetkin ihan omia kuin suoraan Orwellin kirjasta: Kurjistaminen on elvytystä, lama on noususuhdannetta ja kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Kun toimittajakin toteaa, että kaikki tietävät, että pitää leikata, niin meidät on siten vihitty uusliberalistiseen uskoon. Amen.

ps.

Nalle kertoi meille totuuden. Suurin osa ihmisistä on idiootteja. Tässä ei ole mitään uutta. Uutta on se, että pankinjohtaja paljastaa, että rahojansa sijoittavat ihmiset ovat pankkien kusetettavissa. Aikoinaan jo Nordea kehitti Merenneitorahastonsa. Nyt on muut rahastot ja niiden surkeat tuotot ja sikamaiset pankkien kulut.

Lähteitä:

Taloudellinen katsaus, kevät 2015

2.4.2015, Julkaisu, PDF489/00.04.02/2015 Julkaisut 2015

http://vm.fi/dms-portlet/document/359537

Talouspolitiikan lähtökohdat

2015-2019

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro

http://vm.fi/documents/10623/1096506/Talouspolitiikan+l%C3%A4ht%C3%B6kohdat+2015-2019+-raportti/27db969b-8eef-4312-aaf3-e6258a2e8801

Hurri, Jan. Tästäkö alkaa talouden syväsukellus? Taloussanomat 10.5.2015

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/05/10/tastako-alkaa-talouden-syvasukellus/20155897/12

Hynynen, Eeva-Liisa. Julkisen sektorin tietohallinto hallitsemattomassa tilassa: Johtajuus hukassa – konsultit rahastavat. Kunnallisalan kehittämissäätiö 19.05.2015

http://www.kaks.fi/node/7984

Ylen aamu-tv pe 15.5.2015

Aamu-tv:n ajankohtaiset aiheet koosteena. Juontajina Teresa Meriläinen ja Juha Hietanen. - Suomen talouden isot haasteet - Hallitusneuvottelijoiden isoin päänvaiva on, miten saadaan Suomen talous takaisin kasvu-uralle - EU:n komisioltakin tuli jo sapiskaa. Kahden pankin talousasiantuntijat, Aki Kangasharju ja Reijo Heiskanen, arvioivat hallituksen haasteita. - Tähtihetki - Jenni Koponen on tällä kertaa pelien kimpussa. Vieraina ovat Small Giant Games -peliyrityksen Timo Soininen ja Otto NIeminen. - Jälkiviisaat - Jan Erola, Kalle Isokallioja Kreeta Karvala ruotivat tuttuun tapaan viikon aiheita.

http://areena.yle.fi/1-2398741