sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Talousveli todistaa väkevästi


1.

Kepulitarhan DJ Juha Sipilä on omaksunut VM:n liturgian 10 miljardin kestävyysvajauksesta. Valtionvarainministeriön raporteista kuitenkin selviää esimerkiksi se, että vuoden 2008 talouskriisin jälkeen euroalueen työttömyys on räjähtänyt noin 7,3 %:sta 11,2 %.een vuonna 2015. Suomen työttömyys puolestaan muuttui vuodesta 2008 noin 6,2 %:sta 9%:ään vuoden 2015 alussa. Samana ajanjaksona Ruotsin työttömyys on noussut 6 %:sta 8 %:iin ja Saksan työttömyys on laskenut 8 %,sta 6,5 %:een. Myös talouskasvu on ollut viime vuosina positiivista Saksassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, toisin kuin euroalueella.

Tämä kertoo sitä, että euro on Saksan markka, ja että EMU:n ulkopuolella menee paremmin. Pääosin kyse on siitä, että kun EMU-alueella on harjoitettu taloustorakka Olli Rehnin johdolla kiristyspolitiikkaa, joka tunnetusti lisää velkaantumista, työttömyyttä ja tyrehdyttää talouskasvua.

Ennen 1990-luvun lamaa työllisyysaste oli liki 75 %, eikä se ole koskaan palautunut sille tasolle 25 vuoden aikana. Tästä huolimatta ovat jatkuneet puheet työvoimapulasta kuin 1980-luvun lopulla konsanaan. Nykyisin työllisyysaste on noin 68 %. Siinä on kyllä ns. ”kestävyysvajeen” ydintä, mutta ei siihen kuristaminen eli työttömyyden lisääminen auta. Tilastoista käy myös selville, että yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on kolmikertaistunut vuoden 2010 10.000:sta 30.000:een vuoden 2015 alussa, kun eläkeputket on tukittu. Joten tämä eläkeiän nosto on silkkaa hölmöläisten peitonleikkausta, joka lisää valtion, Kelan ja kuntien menoja sekä leikkaa ihmisten tulevia eläkkeitä.


3.

Valtionvarainministeriö mukaan valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä ja myös muut sosiaaliturvarahastot hieman alijäämäisiä,  mutta työeläkesektori on ylijäämäinen. Tämä osoittaa VM:n laskelmien uusliberalistisen reviisorimeiningin. Kun työeläkeyhtiössä muhii tällä hetkellä noin 500 miljardin eläkevelka, niin VM:n mukaan työeläkejärjestelmä on ylijäämäinen, koska siellä on vielä noin  171 miljardia rahastoituna sen  700 miljardin eläkevelan maksuun. Kuitenkin sitä maailman parasta pyramidihuijausta ollaan pelastamassa koko ajan kestävyysvaje- ja ”rakenneuudistus”talkoissa. Nykyisellä politiikalla, yhä alenevammalla työllisyysasteella eläkevelka räjähtää käsiin, mutta siitä VM ei ole huolissaan, toisin kuin esimerkiksi taloustieteen professori Pertti Haaparanta.

Jos kerran työeläkejärjestelmä on ylijäämäinen, niin miksi työeläkemaksut ovat koko ajan nousseet ja VM:n skenaariossa TyeL-maksut nousevat joka vuosi? Eivätkö ne pitäisi pikemminkin laskea, jos järjestelmä on ”ylijäämäinen”?


4.

EU kehottaa Suomea tarkastelemaan velkaantumistaan noin sopivasta hallitusneuvotteluiden alla. Hallinnollinen EMU-rajahan on 60 %, jolla ei ole mitään taloustieteellistä perustetta. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat EMU-aikana ylittäneet rajan useaan otteeseen, mutta mitään toimenpiteitä ei ole asetettu.

Suomen velkaantumisaste ei ole erityisen korkea EU-maiden joukossa, vuonna 2014 se oli 59,3 %, vertailun vuoksi se oli Iso-Britanniassa 88,7 % Alankomaissa 69,5 %, Itävallassa 86,8 % , Saksassa 74, 2%, Ranskassa 95,3 %, Belgiassa, Italiassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa velkaantumisaste on yli 100 %; Kreikan velkaantumisaste lähenee troikan politiikan ansiosta jo 200 %:a. Velkaantumisaste on alle 45 % Ruotsissa ja Tanskassa, jotka eivät ole mukana EMU:ssa sekä veroparatiisimaa Luxemburgissa alle 25 %.

EU antoi mukavan selkänojan Sipilän ”Eespäin, eespäin tiellä kreikkojen”- Karhukoplahallitukselle toteuttaa tuhoisaa uusliberalistista leikkauspolitiikkaa ”ainoana vaihtoehtona.” Wünderschön! Valtionvarainministeri paikka kuuluu ehdottomasti tässä hallituksessa taloustorakka O. Rehnille. Perusmies Soini on idiootti tai suuruudenhullu – tai molempia – jos hän suostuu valtionvarainministeriksi. Mutta ehkäpä Soinin tavoitteena ei olekaan luotsata persuja enää koskaan hallitukseen, vaan taata itselleen sopiva suojatyö jostain, olemalla riittävän kiltti ”isojen poikien” silmissä.


Arvostelijoiden joukkoon kuuluvat esimerkiksi Paul Krugmanin ja Joseph Stiglitzin kaltaiset talousnobelistit, jotka ovat erityisen kärkevästi arvostelleet Euroopan unionin (EU) jäsenmailtaan vaatimaa niin sanottua talouskuri- eli austerity-politiikkaa. --- Heidän mukaansa ennenaikaiset ja liian voimakkaat vyönkiristykset eivät ole supistaneet julkisen talouden alijäämiä eivätkä hidastaneet valtioiden velkaantumista, vaan ne ovat päinvastoin kasvattaneet alijäämiä ja kiihdyttäneet velkaantumista. Tällaisen arvostelun mukaan eurovaltioiden velkaantuminen ei johdu talouskurin puutteesta vaan kurin ennenaikaisesta ja liian voimakkaasta kiristämisestä. Kuri on kääntynyt tarkoitustaan vastaan. Näin on Krugmanin ja Stiglitzin ja muiden austerity-arvostelijoiden mukaan käynyt, kun vyönkiristykset ovat heikentäneet taloutta suuremmalla voimalla kuin ne ovat
pienentäneet alijäämiä. Kesken taantuman alkaneet yritykset supistaa julkisen talouden alijäämiä ovat heikentäneet kansantalouden muutoinkin aneemista kokonaiskysyntää. Se taas on
kutistanut julkisen talouden verotuloja ja kasvattanut tulonsiirtomenoja enemmän kuin olisi pelkkien julkisen talouden automaattisten suhdannejoustojen vaikutuksesta käynyt toteen. Niinpä alijäämät ja velkamäärät ovat kasvaneet eivätkä supistuneet, joten myös alijäämäisyyden ja velkaisuuden suhdeluvut ovat heikentyneet eivätkä kohentuneet. ”

Hurri, Jan. Tästäkö alkaa talouden syväsukellus? Talousanomat 10.5.2015.


5.
Valtionvarainministeriö julistaa digitalisaation edistämisen olevan hallinnon kehittämisen ykköstavoite, koska sillä kuulema saadaan tuottavuutta. Mihinkään tutkittuun tietoon tämä VM:n uskonnollinen liturgia ei perustu. Se on vaan niin dägä-dägä.

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta on selvitellyt julkishallinnon dägähankkeiden järkevyyttä ja uskaltaa myös kysyä, mikä on tietohallinnon oma tuottavuus? Viimeisen vuosikymmenen aikana on laitettu 20 miljardia julkisen sektorin tietohankkeisiin ja saavutettu hyvin vähän tuloksia. Jos kaikki ne ns. tietoyhteiskunnan dägä-dägä-lupaukset olisivat toteutuneet, niin julkisen talouden kestävyysvajetta ei olisi olemassa. Kuten muuallakin uusliberalistisen uuden julkishallinnon uudistushommissa, konsultit ovat käärineet rahat ja julkishallinnolle on jäänyt käteen huonosti toimivia, yhteensopimattomia, epäkäytännöllisiä ja tarpeettomia systeemejä. Konsultit kusettavat usein, mutta kunta- ja valtion konsultit aina. Heidän laskelmistahan on ollut kyse, kun on luvattu kymmenen hyvää 11 dägäneitsyttä dägätaivaassa.

VM:ssä, joka on ollut parhaimpia konsulttien rahastuspaikkoja ja julkishallinnon dägähankkeiden johtaja ei tietenkään haluta katsoa totuutta silmiin. Valitulla tiellä jatketaan, vaikka menisi siemenperunatkin.


6.

Varsinkin television ”talous- ja muissa asiaohjelmissa” pidetään kovina talousasiantuntijoina rahatynnyreissä kasvaneita ns. pankkiekonomisteja. Yle Ykkösaamussa perjantaina 15.5 2015 OP:n Reijo Heiskanen ja Nordean Aki Kangasharju todistivat väkevästi, kuten Kangasharju asian muotoili. Talousveljet todistelivat, jotta kunnon säästöjä tarvitaan pöytään ja EU antaa nyt kivaa selkänojaa hallitukselle. Kangasharju tuli paljastaneeksi, että uskonlahkostahan tässä veljien todistelemisessa on kyse, uusliberalistisesta taloususkonlahkosta – ei taloustieteestä, kansantaloustieteestä puhumattakaan.

Yllättäen toinen uskonveljistä, OP:n Heiskanen oli sitä mieltä, että meillä on noususuhdanne meneillään. Hänen mukaansa ei saa lietsoa ihan hirveä huonoa ilmapiiriä synkistelemällä turhaan (tai pankilla saattaa laueta liikaa luottotappioita). Veli Kangasharju kyllä hieman ojenteli,  jotta neljäs surkean BKT:n vuosi on meneillään. Noilla ekonomistiuskonveljillä ovat nuo käsitteetkin ihan omia kuin suoraan Orwellin kirjasta: Kurjistaminen on elvytystä, lama on noususuhdannetta ja kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Kun toimittajakin toteaa, että kaikki tietävät, että pitää leikata, niin meidät on siten vihitty uusliberalistiseen uskoon. Amen.



ps.

Nalle kertoi meille totuuden. Suurin osa ihmisistä on idiootteja. Tässä ei ole mitään uutta. Uutta on se, että pankinjohtaja paljastaa, että rahojansa sijoittavat ihmiset ovat pankkien kusetettavissa. Aikoinaan jo Nordea kehitti Merenneitorahastonsa. Nyt on muut rahastot ja niiden surkeat tuotot ja sikamaiset pankkien kulut.




Lähteitä:

Taloudellinen katsaus, kevät 2015
2.4.2015, Julkaisu, PDF489/00.04.02/2015 Julkaisut 2015


Talouspolitiikan lähtökohdat
2015-2019
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro

Hurri, Jan. Tästäkö alkaa talouden syväsukellus? Taloussanomat 10.5.2015



Hynynen, Eeva-Liisa. Julkisen sektorin tietohallinto hallitsemattomassa tilassa: Johtajuus hukassa – konsultit rahastavat. Kunnallisalan kehittämissäätiö 19.05.2015


Ylen aamu-tv pe 15.5.2015

Aamu-tv:n ajankohtaiset aiheet koosteena. Juontajina Teresa Meriläinen ja Juha Hietanen. - Suomen talouden isot haasteet - Hallitusneuvottelijoiden isoin päänvaiva on, miten saadaan Suomen talous takaisin kasvu-uralle - EU:n komisioltakin tuli jo sapiskaa. Kahden pankin talousasiantuntijat, Aki Kangasharju ja Reijo Heiskanen, arvioivat hallituksen haasteita. - Tähtihetki - Jenni Koponen on tällä kertaa pelien kimpussa. Vieraina ovat Small Giant Games -peliyrityksen Timo Soininen ja Otto NIeminen. - Jälkiviisaat - Jan Erola, Kalle Isokallioja Kreeta Karvala ruotivat tuttuun tapaan viikon aiheita.