1.
Kepulitarhan DJ Juha Sipilä on
omaksunut VM:n liturgian 10 miljardin kestävyysvajauksesta.
Valtionvarainministeriön raporteista kuitenkin selviää esimerkiksi
se, että vuoden 2008 talouskriisin jälkeen euroalueen työttömyys
on räjähtänyt noin 7,3 %:sta 11,2 %.een vuonna 2015. Suomen
työttömyys puolestaan muuttui vuodesta 2008 noin 6,2 %:sta 9%:ään
vuoden 2015 alussa. Samana ajanjaksona Ruotsin työttömyys on
noussut 6 %:sta 8 %:iin ja Saksan työttömyys on laskenut 8 %,sta
6,5 %:een. Myös talouskasvu on ollut viime vuosina positiivista
Saksassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, toisin kuin euroalueella.
Tämä kertoo sitä, että euro on
Saksan markka, ja että EMU:n ulkopuolella menee paremmin. Pääosin
kyse on siitä, että kun EMU-alueella on harjoitettu taloustorakka
Olli Rehnin johdolla kiristyspolitiikkaa, joka tunnetusti lisää
velkaantumista, työttömyyttä ja tyrehdyttää talouskasvua.
Ennen 1990-luvun lamaa työllisyysaste
oli liki 75 %, eikä se ole koskaan palautunut sille tasolle 25
vuoden aikana. Tästä huolimatta ovat jatkuneet puheet
työvoimapulasta kuin 1980-luvun lopulla konsanaan. Nykyisin
työllisyysaste on noin 68 %. Siinä on kyllä ns. ”kestävyysvajeen”
ydintä, mutta ei siihen kuristaminen eli työttömyyden lisääminen
auta. Tilastoista käy myös selville, että yli 60-vuotiaiden
pitkäaikaistyöttömyys on kolmikertaistunut vuoden 2010 10.000:sta
30.000:een vuoden 2015 alussa, kun eläkeputket on tukittu. Joten
tämä eläkeiän nosto on silkkaa hölmöläisten peitonleikkausta,
joka lisää valtion, Kelan ja kuntien menoja sekä leikkaa ihmisten
tulevia eläkkeitä.
3.
Valtionvarainministeriö mukaan valtio
ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä ja myös muut
sosiaaliturvarahastot hieman alijäämäisiä, mutta työeläkesektori on
ylijäämäinen. Tämä osoittaa VM:n laskelmien uusliberalistisen
reviisorimeiningin. Kun työeläkeyhtiössä muhii tällä hetkellä
noin 500 miljardin eläkevelka, niin VM:n mukaan
työeläkejärjestelmä on ylijäämäinen, koska siellä on vielä
noin 171 miljardia rahastoituna sen 700 miljardin eläkevelan
maksuun. Kuitenkin sitä maailman parasta pyramidihuijausta ollaan
pelastamassa koko ajan kestävyysvaje- ja ”rakenneuudistus”talkoissa.
Nykyisellä politiikalla, yhä alenevammalla työllisyysasteella
eläkevelka räjähtää käsiin, mutta siitä VM ei ole huolissaan, toisin kuin esimerkiksi taloustieteen professori Pertti Haaparanta.
Jos kerran työeläkejärjestelmä on
ylijäämäinen, niin miksi työeläkemaksut ovat koko ajan nousseet
ja VM:n skenaariossa TyeL-maksut nousevat joka vuosi? Eivätkö ne
pitäisi pikemminkin laskea, jos järjestelmä on ”ylijäämäinen”?
4.
EU kehottaa Suomea tarkastelemaan
velkaantumistaan noin sopivasta hallitusneuvotteluiden alla.
Hallinnollinen EMU-rajahan on 60 %, jolla ei ole mitään
taloustieteellistä perustetta. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat
EMU-aikana ylittäneet rajan useaan otteeseen, mutta mitään
toimenpiteitä ei ole asetettu.
Suomen velkaantumisaste ei ole
erityisen korkea EU-maiden joukossa, vuonna 2014 se oli 59,3 %,
vertailun vuoksi se oli Iso-Britanniassa 88,7
% Alankomaissa 69,5
%, Itävallassa 86,8 % , Saksassa 74, 2%, Ranskassa 95,3
%,
Belgiassa, Italiassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa
velkaantumisaste on yli 100 %; Kreikan velkaantumisaste lähenee
troikan politiikan ansiosta jo 200 %:a. Velkaantumisaste on alle 45 %
Ruotsissa ja Tanskassa, jotka eivät ole mukana EMU:ssa sekä
veroparatiisimaa Luxemburgissa alle 25 %.
EU antoi mukavan selkänojan Sipilän
”Eespäin, eespäin tiellä kreikkojen”- Karhukoplahallitukselle
toteuttaa tuhoisaa uusliberalistista leikkauspolitiikkaa ”ainoana
vaihtoehtona.” Wünderschön!
Valtionvarainministeri paikka kuuluu ehdottomasti tässä
hallituksessa taloustorakka O. Rehnille. Perusmies Soini on idiootti
tai suuruudenhullu – tai molempia – jos hän suostuu
valtionvarainministeriksi. Mutta ehkäpä Soinin tavoitteena ei
olekaan luotsata persuja enää koskaan hallitukseen, vaan taata
itselleen sopiva suojatyö jostain, olemalla riittävän kiltti
”isojen poikien” silmissä.
”Arvostelijoiden
joukkoon kuuluvat esimerkiksi Paul Krugmanin ja Joseph Stiglitzin
kaltaiset talousnobelistit, jotka ovat erityisen kärkevästi
arvostelleet Euroopan
unionin (EU) jäsenmailtaan vaatimaa niin
sanottua talouskuri- eli austerity-politiikkaa.
--- Heidän mukaansa
ennenaikaiset ja liian voimakkaat vyönkiristykset eivät ole
supistaneet julkisen talouden alijäämiä eivätkä hidastaneet
valtioiden velkaantumista, vaan
ne ovat päinvastoin kasvattaneet
alijäämiä ja kiihdyttäneet velkaantumista.
Tällaisen arvostelun
mukaan eurovaltioiden velkaantuminen ei johdu talouskurin puutteesta
vaan kurin ennenaikaisesta ja liian voimakkaasta kiristämisestä.
Kuri on
kääntynyt tarkoitustaan vastaan.
Näin on Krugmanin ja
Stiglitzin ja muiden austerity-arvostelijoiden mukaan käynyt, kun
vyönkiristykset ovat heikentäneet taloutta suuremmalla voimalla
kuin ne ovat
pienentäneet
alijäämiä.
Kesken taantuman alkaneet yritykset supistaa julkisen
talouden alijäämiä ovat heikentäneet kansantalouden muutoinkin
aneemista kokonaiskysyntää. Se taas on
kutistanut
julkisen talouden verotuloja ja kasvattanut tulonsiirtomenoja enemmän
kuin olisi pelkkien julkisen talouden automaattisten
suhdannejoustojen vaikutuksesta
käynyt toteen.
Niinpä alijäämät
ja velkamäärät ovat kasvaneet eivätkä supistuneet, joten myös
alijäämäisyyden ja velkaisuuden suhdeluvut ovat heikentyneet
eivätkä kohentuneet.
”
Hurri,
Jan. Tästäkö alkaa talouden syväsukellus? Talousanomat 10.5.2015.
5.
Valtionvarainministeriö julistaa
digitalisaation edistämisen olevan hallinnon kehittämisen
ykköstavoite, koska sillä kuulema saadaan tuottavuutta. Mihinkään
tutkittuun tietoon tämä VM:n uskonnollinen liturgia ei perustu. Se
on vaan niin dägä-dägä.
Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen
yliopistosta on selvitellyt julkishallinnon dägähankkeiden
järkevyyttä ja uskaltaa myös kysyä, mikä on tietohallinnon oma
tuottavuus? Viimeisen vuosikymmenen aikana on laitettu 20 miljardia
julkisen sektorin tietohankkeisiin ja saavutettu hyvin vähän
tuloksia. Jos kaikki ne ns. tietoyhteiskunnan dägä-dägä-lupaukset
olisivat toteutuneet, niin julkisen talouden kestävyysvajetta ei
olisi olemassa. Kuten muuallakin uusliberalistisen uuden
julkishallinnon uudistushommissa, konsultit ovat käärineet rahat ja
julkishallinnolle on jäänyt käteen huonosti toimivia,
yhteensopimattomia, epäkäytännöllisiä ja tarpeettomia
systeemejä. Konsultit kusettavat usein, mutta kunta- ja valtion
konsultit aina. Heidän laskelmistahan on ollut kyse, kun on luvattu
kymmenen hyvää 11 dägäneitsyttä dägätaivaassa.
VM:ssä, joka on ollut parhaimpia konsulttien rahastuspaikkoja ja
julkishallinnon dägähankkeiden johtaja ei tietenkään haluta
katsoa totuutta silmiin. Valitulla tiellä jatketaan, vaikka menisi
siemenperunatkin.
6.
Varsinkin television ”talous- ja
muissa asiaohjelmissa” pidetään kovina talousasiantuntijoina
rahatynnyreissä kasvaneita ns. pankkiekonomisteja. Yle Ykkösaamussa
perjantaina 15.5 2015 OP:n Reijo Heiskanen ja Nordean Aki
Kangasharju todistivat väkevästi, kuten Kangasharju asian muotoili.
Talousveljet todistelivat, jotta kunnon säästöjä tarvitaan
pöytään ja EU antaa nyt kivaa selkänojaa hallitukselle.
Kangasharju tuli paljastaneeksi, että uskonlahkostahan tässä
veljien todistelemisessa on kyse, uusliberalistisesta
taloususkonlahkosta – ei taloustieteestä, kansantaloustieteestä
puhumattakaan.
Yllättäen toinen uskonveljistä, OP:n
Heiskanen oli sitä mieltä, että meillä on noususuhdanne
meneillään. Hänen mukaansa ei saa lietsoa ihan hirveä huonoa
ilmapiiriä synkistelemällä turhaan (tai pankilla saattaa laueta
liikaa luottotappioita). Veli Kangasharju kyllä hieman ojenteli,
jotta neljäs surkean BKT:n vuosi on meneillään. Noilla
ekonomistiuskonveljillä ovat nuo käsitteetkin ihan omia kuin
suoraan Orwellin kirjasta: Kurjistaminen on elvytystä, lama on
noususuhdannetta ja kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat
tasa-arvoisempia kuin toiset.
Kun toimittajakin toteaa, että kaikki
tietävät, että pitää leikata, niin meidät on siten vihitty
uusliberalistiseen uskoon. Amen.
ps.
Nalle kertoi meille totuuden. Suurin
osa ihmisistä on idiootteja. Tässä ei ole mitään uutta. Uutta
on se, että pankinjohtaja paljastaa, että rahojansa sijoittavat
ihmiset ovat pankkien kusetettavissa. Aikoinaan jo Nordea kehitti
Merenneitorahastonsa. Nyt on muut rahastot ja niiden surkeat tuotot
ja sikamaiset pankkien kulut.
Lähteitä:
Taloudellinen katsaus, kevät 2015
2.4.2015, Julkaisu,
PDF489/00.04.02/2015 Julkaisut 2015
Talouspolitiikan lähtökohdat
2015-2019
Valtiovarainministeriön
virkamiespuheenvuoro
Hurri, Jan. Tästäkö alkaa talouden
syväsukellus? Taloussanomat 10.5.2015
Hynynen, Eeva-Liisa. Julkisen sektorin
tietohallinto hallitsemattomassa tilassa: Johtajuus hukassa –
konsultit rahastavat. Kunnallisalan kehittämissäätiö 19.05.2015
Ylen aamu-tv pe 15.5.2015
Aamu-tv:n ajankohtaiset aiheet
koosteena. Juontajina Teresa Meriläinen ja Juha Hietanen. - Suomen
talouden isot haasteet - Hallitusneuvottelijoiden isoin päänvaiva
on, miten saadaan Suomen talous takaisin kasvu-uralle - EU:n
komisioltakin tuli jo sapiskaa. Kahden pankin talousasiantuntijat,
Aki Kangasharju ja Reijo Heiskanen, arvioivat hallituksen haasteita.
- Tähtihetki - Jenni Koponen on tällä kertaa pelien kimpussa.
Vieraina ovat Small Giant Games -peliyrityksen Timo Soininen ja Otto
NIeminen. - Jälkiviisaat - Jan Erola, Kalle Isokallioja Kreeta
Karvala ruotivat tuttuun tapaan viikon aiheita.
