1. Kokoomuksen
johtotähti Stuppi jatkoi tuolileikkiä nimittämällä entisen
avustajansa, ensimmäisen kauden kansanedustajan ja valtiotieteen
maisterin Sanni Grahn-Laasosen ympäristöministeriksi. Mitään
näyttöä ympäristöpolitiikan puolella ei tällä keltanokalla
ole, jos ei oteta huomioon ”paskalain” eli haja-asutusalueiden
jätevesiasetuksen arvosteleminen. Nyt tämä entinen Iltalehden
toimittaja on ryhtynyt ympäristöalan ”normipurkutalkoisiin”,
vaikkei edes tiedä mitä ympäristönormeja alalla on ja miten ne
toimivat. Normit-pois Sanni kuuluu siihen samaan sekoomuksen omaan
postmodernin nappulaliigaan, Turhakuntaan yhdessä Stubbin, Rädyn,
Männistön ja Toivakan kanssa, jossa söpöt selfiet korvaavat
osaamisen. Jostain syystä myös EK on aloittanut myös sääntöjenriisumistalkoot...
Normipurkutalkoot ovat
aivan toivottavaa, mutta siihen olisi ollut aikaa kokoomuksellakin
jo kaksikymmentäviisi vuotta, mutta eipä ole normitalkoot
kiinnostaneet, kun piti vihdoinkin vallan makuun päästyä
istuttaa puolueen sotureita ministeriöihin, lääninhallituksiin,
AVI- ja ELY-keskuksiin, valtiontalouden tarkastusvirastoon, Veikkaukseen, raha- automaatti-yhdistykseen, Valviraan ja muihin
valtion virastoihin. Tällöin normipurkua ei voitu ajatella, koska
se olisi merkinnyt sekoomuslaisten suojatyöläisten pallien
heilumista. Kuntapuolellahan kokoomuksen poliittiset tuolileikit
jatkuvat tuttuun malliin, kuten Helsingin
apulaiskaupunginjohtajavalinnat osoittavat.
Kokooomus ja demarit
torppasivat aikoinaan sekä SATA-komiteassa että poliittisella
areenalla sosiaaliturvalainsäädännön yksinkertaistamisen
perustulon suuntaan. Sosiaalipuolella, jossa normitalkoot olisivat
todella tarpeen, sillä nykyinen sosiaaliturva nimenomaan passivoi
ja nöyryyttää sekä on sekavaa ja mahdollistaa
sosiaaliturvashoppailua, kokoomus ei halua yksinkertaistaa
lainsääntöä siten, ettei köyhien tarvitsisi juosta luukulta
toisella ja täytellä lukuisia lomakkeita saadakseen edes sen
alle köyhyysrajan olevan toimeentulon. Sen sijaan
kykypuolueessa halutaan nöyryyttää ja säännellä köyhien
elämää entisestään pakottamalla heidät ”aktivoitumaan”.
Kyseessä on uusliberalistinen köyhien nöyryyttäminen ilmaiseksi
työvoimaksi eli orjatyön tuominen osaksi ”sosiaalipolitiikkaa”.
Aikoinaan yksi Columbinen koulusurmaajan yksihuoltajaäiti joutui
presidentti Bush tyhmemmän sosiaalipolitiikan vuoksi lähtemään
klo 6 aamulla yhteiskuljetuksella usean sadan kilometrin päähän
Bushin kaverin kasinolle töihin yli kahdeksaksi tunniksi
saadakseen minimaalisen sosiaalituen. Äiti palasi iltaisin myöhään
kotiin, jolloin aikaa ei lastenkasvatukseen jäänyt. Mutta koska
tappajat ovat bushilaisen uuskonservatiivisen näkemyksen mukaan
geneettisesti valikoituneet surmaajiksi, niin sillä ei ole väliä
miten ns. roskasakkia kohdellaan.
Kyse ei ole Suomessa
siitä, että voisi päästä sen työharjoittelun tai työkokeilun
tai työllistämisjakson jälkeen eteenpäin, vaan siitä että
työnantajat aivan hävyttömästi käyttävät hyväksi
työllistämistukia. Usein firmojen kanssa toteuttavat
työllisyyskurssit ovat sellaisia, että ”koulutuksen” jälkeen
laitetaan harjoittelijat töihin vaikka kolmivuoroon. Kuten Valtakunnankontrolleri on jo aikaisemmin todennut,
työllisyystuet vinouttavat työmarkkinoita ja siksi ne on
lopetettava. Sen sijaan tukea firmoille tulee tarjota
oppisopimuskoulutuksen toteuttamiseksi, sillä
työpaikkakouluttaminenkin vie aikaa normaalilta työnteolta.
Työllisyystukien sijaan on tuettava kansalaisjärjestöjä, jotka
voivat palkata sekä oikeisiin töihin työttömiä että ns.
vältyömarkkinoihin ihmisiä, jotka ovat hankalassa asemassa.
Kansalaisjärjestöillä kontrolleri tarkoittaa oikeita
kansalaisjärjestöä, eikä ns. CONGOja eli
politrukkiorganisaatioita, kuten Mannereheimin lastensuojeluliitto
ja SPR, jotka saavat valtion tukea joka momentilta, ja joiden
johtoon tungetaan entisiä kansanedustajia ja ministereitä suojatöihin.
Kansalaisjärjestöjen ja oikean kansalaisyhteiskunnan tukeminen on
myös kansanterveystyötä, kuten ns. sosiaalisen pääoman
tutkimukset osoittavat.
Selvyyden vuoksi Valtakunnankontrolleri tarkentaa, ettei ymmärrä näitä
paskaduuneista jauhavia aktivisteja, jotka eivät edes
opiskeluaikoinaan ole istuneet liukuhihnalla melussa ja
pölyssä, tehneet siivoustyötä, pyyhkineet kuolemansairaiden
takapuolia tai toimineet pikaruokalan työntekijöinä, mutta
kehtaavat silti mussuttaa paskaduuneista. Nämä uusavuttomat
kelluja ovat sitä mieltä, että heille kuuluisi ns. työnteosta
eli muka-ajattelemisesta ministeritason palkka, vaikkei kykyjä ole
kuin sohvalla makaamiseen ja jutteluun kavereiden kaa
naamakirjassa.
Sekoomus puolestaan
ryhtyi sosiaalipuolella sekoilemaan jopa yhden tuen, lapsilisän
kanssa. Ensin sitä leikattiin ja sitten laitettiin verovähennyksiä.
Johan tuli taas normeja purettua! Kun ylipäätään
verovähennyksistä tulisi luopua kokonaan, koska ne vinouttavat
verotusta ja suosivat suurituloisia sekä tekevät verotuksesta
monimutkaista ja epäselvää, niin normipurkua kannattava
kykypuolue lätkäisi tällä vaalikaudella lisää verovähennyksiä.
Jopa valtionvarainministeriö on toivonut varsinkin ympäristölle
haitallisten verovähennysten, kuten henkilöautoilun
verovähennysoikeuden eli matkakuluvähennyksen poistamista.
2. Valtakunnankontrollerilla
on aivan toteuttamiskelpoinen ensi käden rakenneuudistus- ja
normipurkulista, joka tervehdyttäisi sekä kansantaloutta että
valtiontaloutta:
a) Siirrytään
perustulo/kansalaispalkkajärjestelmään, joka korvaa asumistuen,
työttömyyspäivärahan, opintotuen ja toimeentulotuen sekä
kotihoidon/ lastenhoidon tuen ja omaishoidon tuen. Myöhemmässä
vaiheessa myös muut sosiaalituet integroidaan samaan järjestelmään.
Taso määritellään kohtuulliseksi, noin 1000. Jos joku kaipaa
suurempia tukia., voi ottaa lisävakuutuksia ilman verovähennyksiä.
Tukeen voidaan laittaa ehdoksi vähintään kahden vuoden
työhistoria tai käynnissä oleva opiskelu tai työpajatoimintaa
osallistuminen, sen ikäraja on 18 vuotta. Pakolaistaustaisille
maahanmuuttajille ehtona on osallistuminen opetusministeriön
alueelliseen kotoutumiskoulutukseen – koskee myös kotiäitejä ja
eläkeikäisiä, joiden on opittavat perustiedot yhteiskunnasta ja
suomen kielestä. Tällöin suoraan lukiosta ei voi siirtyä
kansalaispalkalla makaamaan kotona. Perustulon/ kansalaispalkka
maksetaan Kelasta ja se on verovapaata. Sen lisäksi jokainen voi
tienata korkeintaan 1000 kuussa euroa menettämättä perustuloa.
Palkkatyöstä maksetaan normaalit verot, sotut ja eläkemaksut.
Työssä ilman perustuloa olevien verotus alkaa 1000 euron
palkkatuloista, perustulolla olevien verotus alkaa kaikista
palkkatuloista. Tämän jälkeen perustulo vähenee portaittain,
että kun palkka on 2500, niin tuki on nolla. Perustulon avulla
kannattaa aina vastaanottaa mitä tahansa pätkä-, silppu tai
paskaduunia, mikä lisää verotulojakin. Tukihuijauksesta seuraa
kunnon sanktiot, kuten perustulon menetys, kunnes asianomainen on
ollut töissä vähintään kaksi vuotta, tai opiskelee vähintään
kaksi vuotta sekä sakot ja tukien palautus. Kansalaisjärjestöt
voivat ylläpitää simppeleitä suoja-asuntoloita niitä varten,
jotka putoavat tuelta, eivätkä ainakaan heti löydä töitä tai
opiskelupaikkaa: siellä saa asuntolapaikan ja ruokaa. Samalla
voidaan auttaa ihmisiä eteenpäin. Säännöt ovat niin
yksinkertaisia, ettei tietämättömyyteen voi ei vedota.
b) Lakkautetaan
TE-keskukset ja osa entisestä työministeriöstä (nyk. TEM:n
sisällä), jonka jäljelle jäävä osa jää työvoimaosastoksi.
Samalla lakkautetaan työvoimapoliittinen koulutus, koska työttömät
voivat opiskella mitä haluavat normaaleissa oppilaitoksissa.
Työllisyystuet, ja työttömien kyttääminen ja nöyryyttäminen
lopetetaan. Tukea annetaan kansalaisjärjestöille, jotka voivat
työllistämisen ja harrastus- ja kurssitoiminnan lisäksi myös
organisoida tietopalvelua ja neuvontaa. Firmoille annetaan tukea
oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi ja tukemiseksi. TE-keskusten
muiden yritystukien jakaminen siirretään Finveralle ja
yritystukien perkaaminen aloitetaan.
c) Lakkautetaan
matkakuluvähennykset (haitallista ympäristölle, lisää saasteita
ja infrakustannuksia) ja asuntolainojen korkojen vähennykset (koska
se nostaa asuntojen hintoja), perataan myös muita
verovähennyksiä. Kotitalousvähennys tulee turhaksi
perustulojärjestelmän vuoksi.
d) Kunnissa voidaan
vähentää sosiaalibyrokraatteja ja ne jäljelle jäävät
työntekijät voivat oikeasti keskittyä sosiaalityöhön.
Kansalaisjärjestöt voivat ylläpitää soppakeittiöitä.
Jo näillä todellisilla rakenneuudistuksilla saataisiin miljardien säästöt ja kansalaisten
hyvinvointi ja aktiivisuus lisääntyisi. Mutta se on tunnetusti
liian vaikeaa. Keskustapuolueen 101:n normien purkulistaus on oikein
kunnollista näpertelyä huonojen himmeileiden kanssa. Se mikä
listasta ilmenee parhaiten ilmenee on Kehittyvien Maakuntien Suomen
poikien sekä EK ja EVA:n vaatimuksien kaavoituksen
”vapauttamisesta” ja valitusoikeuden rajoittamisesta.
Kokoomukselle normitalkoot ja rakenneuudistukset ovat merkinneet
löysistä puheista huolimatta ”säästämistä”, juustohöylää
ja palvelujen huononemista. Priorisointi ja laatu ovat sanoja, jotka
eivät mahdu kykypuolueen edustajien suuhun. Vantastista. Samalla se on
merkinnyt hallinnon ”vapauttamista” laillisesta
hallintomenettelystä ”tehokkuuden nimissä”, mistä on
osoituksena valtionvarainministeriön toukokuussa laatima
kuntalakiluonnos, joka on aivan ala-arvoista säännöstekstiä ja
toteutuessaan tekisi kunnista vain menokuriorganisaatioita, joissa
päätöksiäkin voitaisiin tehdä virallisestikin missä tahansa
kuppikunnan kokouksessa. Demareille rakennusuudistukset ovat
kaikista hankalimpia, vaikka uusliberalistisen Lipposen johdolla
kyllä viilattiin ja höylättiin. SDP:n mukaan meillä kun on
maailman paras hyvinvointivaltio, ainakin julkisen sektorin
työntekijöille, joista monet äänestävät demareita.
Toisen suuren
hallinnonhaaran, terveydenhuollon perkaaminen on vielä
hankalampaa, koska kansalaisille on annettu ymmärtää, että
kaikenlaiset kolotukset ja ei-sairaudet, kuten korkea kolesteroli,
ovat hoidettavia sairauksia Lääketeollisuuden lauluja laulavat ns.
asiantuntijat kyllä pitävät huolen siitä, että hoito-ohjeita
laaditaan ei-sairauksille ja muille vaivoille, joissa lääkehoito
on välttämätöntä. Näitä kutsutaan ”näyttöön
perustuviksi”, vaikka ne on laadittu lääketeollisuuden
lobbaamissa aivoriihissä mutupohjalta.
Suurin ongelma
julkisella sektorilla ovat ne sopivat, vaan ei pätevät virkamiehet,
joita erityisesti demarit, kokoomus ja keskusta ovat uittaneet
sekä valtion että kuntien hallintoon. Epäpätevät politrukit
eivät kykene muutokseen, eivätkä järkeviin päätöksiin. Me
kansalaiset ja kuntalaiset emme ole sitä ansainneet, mutta
bonukseksi saamme vielä huonot ja kalliit palvelut. Fantsua, eiks
jeh, pääministeri Stubb?
3. Ykkösprovokaattoreihimme
kuuluva Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg on
kirjoittanut EVA:lle kirjan ”Julkea sektori”.
Valtakunnankontrolleri on kerrankin pitkälti samaa mieltä
vähämielisten pamppujen kerhon, herrojen EVA:n julkaisun kanssa –
lukuun ottamatta Bilderberg-Apusen perusuusliberalistista
EVA-lässytystä sisältävää esipuhetta. Pitikö hyvä
pamfletti pilata maksajan ja julkaisijan älyvapaalla väliintulolla?
Wibergin perusnäkemys
on se, että byrokratia suojelee omaa tonttia. Samoinhan toimivat
poliitikotkin. Siltarumpupolitiikka jatkuu, eikä kukaan voi
vastustaa oman vaalipiirinsä tie-, rata- tai rakennushankkeita,
jos siihen saadaan valtion rahaa tai elvytystä tms. hyvää. Hankkeiden
kokonaistaloudellisuutta, tarpeellisuutta ja yhteiskuntataloudellista
järkevyyttä ei selvitetä, koska kehitys kehittyy ja edistys
edistyy.
Kuntaliitokset ovat
osoittautuneet huonoksi tavaksi tehostaa kunnan toimintaa ja niitä
usein ajavatkin kuntien työntekijät valtuustoissa, koska he
tietävät saavansa 5 vuoden irtisanomissuojan. Jos byrokraatteja
uhataan budjetin leikkauksilla, niin lakkautetaan kuntalaisten
kannalta tärkeä, mutta taloudellisesti vähämerkityksinen
toiminta, jolloin voidaan kuntalaisten älämölön säestämänä
todeta, ettei voida leikata. Esimerkiksi Turussa, Salossa ja
Kervalla on ”säästetty” jättämällä luistelukentät
hoitamatta viime vuosina. Jääkentillä saattaa jopa olla paikalla
valvojat, joista ei ole säästetty, mutta työtä ei ole, koska
radalla ei voi luistella.
Virkamiehet löytävät
vain ongelmia, joita ”ratkaisemaan” tai ”hoitamaan”
tarvitaan lisää virkamiehiä. Mitä enemmän kunnat saavat
valtionapua, sitä enemmän sitä rahaa jää byrokratialle,
ylihintaisiin kunnantaloihin, lisävirkamiehistölle. Tätä
kutsutaan ns. kärpäspaperi-ilmiöksi.
Wiberg ottaa esille
lisääntyneet avustaja- ja valtiosihteerikunnan, joita hän kutsuu
uudeksi poliittiseksi rälssiksi:
” Laskujeni mukaan
avustajakunnan määrä on noin 2,5-ker-
taistunut siitä, kun
Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995.
Eduskunnassa ja
valtioneuvoston kansliassa toimii yli tuhat
ihmistä, joista suurin
osa tavalla tai toisella hoitaa lukuun
sisältyvien
kansanedustajien ja ministereiden asioita sekä
eduskunnan ja
valtioneuvoston hallintoa. Kansanedustajien
avustajia on
eduskunnassa noin 180. Ministereillä on poliit-
tisia avustajia eri
nimikkeillä yhteensä yli 50. ”
Matti Vanhasen
hallituksen rakentama poliittisten valtiosihteereiden järjestelmä
on Wibergin mukaan epädemokraattinen, hämärtää poliittisen ja
hallinnollisen vastuun, tulee kalliiksi, lisäksi nimitystapa ja työjako
ovat epäselviä. Säästökuuria ajavan nykyisen EU-byrokraatin,
Käteisen hallituksen aikana toimi valtioneuvostossa 149 poliittista
avustajaa, erityisavustajaa, ns. asiantuntijaa ja muuta
poliittista suojatyöläistä He tulevat usein lobbausjärjestöistä,
kuten EK:sta ja SAK:sta. Wibergin mukaan poliittiset valtiosihteeri
ovat puolueiden sotureita, joten puolueiden tulisi maksaa heidän
palkkansa.
Wiberg puuttuu myös
poliittisin virkanimityksiin, jota hän pitää ”maan tapana”.
Parin viimeisen hallituksen aikana tehtiin valtion tasolla
viitisenkymmentä poliittista virkanimitystä. Komissarius Kataisen
hallituksen aikana tehtiin ainakin 26 poliittista virkanimitystä.
Demarit onnistuivat parhaiten (ilmeisesti siksi että eivät saaneet
komissaarin paikkaa) samaan ministeriöiden kanslia- ja
osastopäällikköjä sekä muita johtajanpaikkoja, yhteensä 8
suojatyöläistä. Myös kokoomus, vasemmistoliitto ja RKP saivat
omat osuutensa virkapaketeista. Valtio-opin professori sanoo
suoraan, että poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota.
Lopuksi Wiberg ottaa
pamfletissaan esille lobbausjärjestöt ja niiden tunkeutumisen
ministeriöihin ja virastoihin sekä sen, että byrokraatit ajavat sellaista
politiikkaa ja hankkeita, joista heille itselleen on hyötyä. Tässä
yhteydessä hän ei ota esille kaavoituskorruptiota, josta
tunnetusti hyötyvät poliitikkojen lisäksi johtava
kaavoitusvirkamiehet. Sen sijaan Wiberg ottaa esille EU-intoilun,
joka on tarjonnut varsinkin Itä-Euroopan byrokraateille
mahdollisuuksin kovapalkkaisiin Brysselin hommiin.
A-talkissa 23.9.
keskusteltiin harvinaisen avoimesti julkishallinnosta, vaikkei
Wiberg, eikä toimittaja ottanut esille poliittisia
virkanimityspaketteja.
Wiberg otti ohjelmassa paljon selkeämmin
kuin pamfletissaan esille sen, miten heikoin tutkimuksin ja
selvityksin isoja päätöksiä, kuten sote- ja kuntauudistus
tehdään. Valtakunnankontrollerin kirjassa nimenomaan suomittiin
epätieteellistä politiikkaa, joka on juuri sitä, ettei selvitetä
eikä käytetä edes olemassa olevaan tutkimustietoa päätösten
pohjana. ( P.A. Nyyssönen. Epätieteellistä politiikkaa. 120s.
A5. Nomerta Kustannus Oy. 2013. ISBN 978-952-7018-01- 9 lataa
ilmaiseksi:
http://www.nomerta.net/Epatieteellistapolitiikkaa_PA_Nomerta_2013.pdf
).
A-talkissa eduskunnasta
luopuva kansanedustaja Tuija Braxkin (vihr.) arvosteli kuntalain ja
sote-uudistuksen valmistelua, vaikka oli hallituksessa sitä
hyväksymässä. Poliittisista nimityksistä Brax ei pukahtanut ja
hän puolusteli virkamiehistöä, sillä onhan hän itse on katsonut
olevansa äärimäisen pätevä poliittiseen virkaan esimerkiksi
Helsingin kaupungin palvelukseen. Saas nähdä mihin hän päätyy
suojatöihin....kenties valtakunnansovittelijaksi?
4. Valtionvarainministeriö
näyttää olevan propagandististen käsitteiden sylttytehdas.
Puppusanageneerattorina toimiminen on ministeriön brändituote.
Rakenneuudistus-nimikkeellä lanseerattiin budjettileikkaukset ja
juustohöylät ja nyt kestävyysvaje-käsitteellä eläkeiän
nostoa ja muuta leikkausta sekä Goldman Sachs -talouskuria. Tämä
lätinä kestävyysvajeesta on uusliberalistista jargonia. Kaikkien
alojen asiantuntija, valtiovarainministeriö on laskenut kuntien
aiheuttavan 1 %, palvelutuotannon ”tehottomuuden” 1,4 %, työuran
ja työntarjonnan 1,42 %, rakenteellisen työttömyyden 0,3 % ja
talouden tuotantopotentiaalin 0,6 % ”kestävyysvajeen”. Mistä
oikeasti puhutaan? Mistä nämä numerologiset leikit on oikein
revitty? VM:n näkökulmasta kyse on reviisorin leikkaus- ja
kuristuspolitiikasta, joka halutaan pakolliseksi myös kuntiin. Kyse
ei todellakaan ole rakenteellisista uudistuksista tai kansantalouden
kohottamista.
Kun järjestelmässä on
paha valuvika, koska eläkejärjestelmä on pyramidihuijaus, kuntien
ja valtion hallinto poliittisen puuhastelun suojatyöpaikkoja,
terveyshuolto sairaustehtailua, turhia ja tehottomia hoitoja sekä
sairaiden luukuttamista paikasta toiseen, sosiaalipolitiikka
valvontakoneiston ylläpitoa jne....niin mitä siihen vaikuttavat
menokehykset? Kuten olemme Wibergin esimerkistä havainneet,
menokehykset ja ”säästöt” merkitsevät sitä, että ne harvat
hyvät ja edulliset palvelut leikataan, mutta huonot ja kalliit
jätetään hallinnon pyörittämiseksi jatkumaan. Uusliberalistinen
”kestävyysvajeen hoito” edustaa marxismi-leninismiä, jossa
uskotaan, että määrä muuttuu laaduksi. Ideana on vain julkisen
sektorin kutistaminen ja mahdollisimman monen näennäisen
suoritteen tuottaminen mahdollisimman halvalla, mikä
merkitsee luokatonta laatua ja turhia toimenpiteitä, mutta johan
vaikuttaa tehokkaalta.
Laatu ei kuuluu
uusliberalistiseen ajatteluun, vaan verojen minimointi ja yksityisen
sektorin voittojen maksimointi. Aikoinaan Chicagon uusklassisten
gangsterien pääjehu, ns. talousmies Milton Friedman voivotteli,
miten Yhdysvaltain lääkelaitos FDA, esti ”liian tiukoilla”
vaatimuksillaan loistavien lääkkeiden markkinoille pääsyn tai
ainakin niiden nopean lanseerauksen. Friedmania ei huolestuttanut
yhtään lääkkeiden laatu, niiden todellinen teho tai vakavat
haitat. Pres. Bush tyhmempi laittoikin FDA:n johtoon ”sopivan”
miehen, jolloin lääkkeenmyyntilupia alettiin jakaa jouhevasti.
Seuraukset ovat jo nähtävissä, esimerkiksi masennuslääkkeet
ovat käytännössä lumelääkkeitä ainakin depression suhteen ja
Yhdysvalloissa on jouduttu vetämään yhä useampia lääkkeitä
vaarallisten vaikutusten vuoksi markkinoilta, joten joka vuosi
lääketeollisuus joutuu maksamaan jopa kymmeniä miljardeja
dollareita vahingonkorvauksia kärsineille potilaille. Yleensä
korvauksia maksetaan ohi tuomioistuimien, jotta päästään
vähemmällä, eikä julkisuus haittaa imagoa.
Friedmanilaisessa
normipurkujen vapauden valtakunnassa yksityisellä yrityksellä,
eritoten suuryrityksellä pitää olla mahdollisuus myydä mitä
tahansa vahingollista tai toimimatonta soopaa sekä sotkea
ympäristöä ilman rajoituksia ja valvontaa. Ongelmat ratkotaan
sitten jälkeenpäin oikeuslaitoksessa, jos joku onneton asiakas,
potilas tai kansalainen uskaltaa ja hänellä on varaa haastaa
suuryritys oikeuteen. Friedmanilais-Grahnilaisessa valtakunnassa
yrityksillä on kaikki oikeudet, jopa ”ihmisoikeudet” ja lisäksi
demokraattiset oikeudet, koska ne ostavat Valkoisen talon,
kongressin ja senaatin sekä kotoisat eduskunnan ja valtuustot.
Kehittyvien Maakuntien Suomi oli ostanut enemmistön Vanhasen II:n
hallituksen ministereistä, myös kokoomuslaisista, sillä itse
Käteinen ja EK:n käsikassaran Jyri ”Jyräys” Häkämies olivat
saaneet puolet ilmoitetusta vaalirahoituksesta KMS-pojilta.
Friedmanilaisessa
yhtiötotalitarismissa kansalaisilla, kuntalaisilla, asiakkailla,
potilailla ja muilla asianosaisilla ihmisillä ei ole oikeuksia,
ihmisoikeuksista ja demokraattisista oikeuksista puhumattakaan,
koska ne on vapauden valtakunnassa annettu kilpailukyvyn ja
”edistyksen” nimissä yhtiöille. Tähän sekoomuksessa selvästi
pyritään ja tähän myös kepulaiset, demarit ja vihreät
päätyvät, koska se on ”ainoa vaihtoehto” tässä
ideologioiden ja ideoiden puutteen maassa. Persut näkevät
ongelmaksi vain mutiaiset ja kukkahattutädit, koska he ovat
jo Nortti-Putkosen johdolla myyneet itsensä ydinvoiman ja
auringonlaskun kartelliteollisuuden äänitorviksi, niin heille on
ihan samantekevää minkälaista talouspolitiikkaa harjoitetaan,
kunhan Timo S. pääse seuraavaan halitukseen ja sitten johonkin
hyvin ansaittuun poliittiseen suojatyöhön.
Entäs vasemmistoliitto? Onkos se edes vasemmalla kuin
juhlapuheissaan? Ay-liikkeen ja muilla korruptiorahoilla puoluetta
tiukassa otteessa pitävä betonipunaisten kerho haluaa
vasemmistoliiton laulavan demareiden perässä korporatiivisten
organisaatioiden luokattoman linjan lauluja. Siksihän
vasemmistoliitto meni hallitukseen, jonka politiikka oli aivan
jotain muuta kuin mitä äänestäjille ennen vaaleja luvattiin.
Suomessa todellinen
oppositio on eduskunnan ulkopuolella: Ne 40 % kansasta (ja itse
asiaa moni joka äänestää velvollisuudesta), jotka eivät näistä
pellepuolueista löydä äänestämisen arvoisia henkilöitä. Se
ei huoleta poliittista eliittiä, muuta kuin sen verran, että
tarvitaan kansalaisten lisävalvontaa, kaiken toiminnan
kiristämistä, kuten opiskeluaikojen ja työttömyyskorvausten
aikaa sekä työttömien valvontaa ja nöyryyttämistä, työtahdin
kiristämistä, vuorotteluvapaiden yms. poistamista.
Kansalaisilla ei saa olla ”luppoaikaa” ottaa asioista selvää
ja ajatella omilla aivoillaan, vaan ”kunnon kansalaisten” tulee
paahtaa 110 %-sesti töissä niin kuin käsketään ja vapaa-ajalla
treenata kuin Stuppi ja kuluttaa kuin Eija-Riitta Korhola, jolloin
aikaa ei jää ajattelulle. Paavo Haavikko totesi aikoinaan, että
propaganda tehdään keskiluokkaa varten. Jep, jep, jep...
5. Korporatiivinen
perustuslaiton vallananastajaporukka eli EK, SAK ja STTK saivat
kuulema aikaiseksi eläkesovun. On kuitenkin ihan epäselvää mitä
oikeastaan sovittiin. Eläkeasiantuntija Olli Pusan (IL 27.9. 2014)
mukaan ainoa selkeä tulos oli tulevien eläkkeiden heikentäminen
sekä eläkeikää nostamalla että elinaikakertoimella. Nykyisiä
ylimitoitettuja eläkkeitä ei leikata esimerkiksi eläkekatolla.
Koko eläkeiän nostonkin menettely jäi itseasiassa epäselväksi.
Eläkemaksujen suuruudesta ei puhuttu halaistua sanaa, työelämän
laatukysymyksistä vaietaan myös.
Päätös tehtiin, koska
piti tehdä luottoluokittajien, uusliberalistisien jumalien
tyynnyttämiseksi ja eläkerahojen säästämiseksi. Itse asiassa
sillä ei ole mitään väliä onko Suomen luottoluokitus AAA ja AA,
sillä korot ovat alhaiset joka tapauksessa. Itse asiassa alhaisempi
luottoluokitus voisi laittaa paremmin vipinää kohti todellisia
muutoksia. Luottoluokittajien toiminta kyllä kertoo kaiken tästä
uusliberalististen meiningistä: tärkeintä on postmoderni
puuhastelu. Nyt aikaansaatu ratkaisu ei ratkaise mitään. Se hieman
helpottaa eläkeyhtiöiden ahdinkoa, kun ikääntyvät eivät
pääsekään eläkkeelle, vaan päätyvät valtion eläteiksi Kelan
työmarkkinatuelle ja asumistuelle sekä kuntien toimentulotuelle. Hienoa hölmöläisten peitonleikkauspolitiikkaa kansantalouden
kannalta, mutta eihän tässä mitään kansantaloutta ajatella,
vaan korporatiivisen perslaittoman työeläkejärjestelmän etuja.
Valtakunnankontrolleri
palaa näihin eläkeasioihin, kun jotain valaistusta alkaa tulla
”ratkaisusta”.
6. Rosatom, Rosatom,
Rosatom. Ydinvoimakiemurat ovat menneet niin oudoiksi, että
Valtakunnankontrollerillakin alkaa alaleuka lepattaa. Ensiksi
hämmennystä aiheutti se, ettei elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
ehdottanut OL 4:n luvalle jatkoa ja että sen takana seisoi koko
kokoomusryhmä. Vapaavuoren perustelutkin vaikuttivat ihan
järkeviltä: TVO:lla kesken edellinen työmaa, se maailman kallein
rakennus OL 3, eikä se ole sitoutunut uuteen hankkeeseen. Myöhemmin
kävi ilmi, että ensi kaudella voidaan sitten anoa ja saada uusia
ydinvoimalupia, kun on uusi, ehompi porvarihallitus saatu pystyyn
EK:n TT-säätiön, Finanssialan keskusliiton, Nallen,
puupääteollisuuden ja Energiateollisuus ry:n rahoilla. Oliko siis
kyse siitä, että sekoomuslaiset Vapaavuoren johdolla lypsävät
parempia vaalitukia ydinvoimateollisuudelta ja sen
puupääomistajilta? Siltä pahasti vaikuttaa, vaikka
Valtakunnankontrolleri on pitänyt Vapaavuorta sekoomuksen
suoraselkäisimpänä ministerinä, joka ei tiettävästi saanut
KMS-rahaakaan viime kaudella – toisin kuin Katainen, Kanerva ja
Häkämies.
Seuraavaksi
korporatiivinen ay-jyrä Antti
”savupiipputeollisuus-on-aina-oikealla-asialla-kun-antaa-meille-vaalirahaa” Rinne vaatimalla vaati TVO:n lupaa
uudelleen käsiteltäväksi hallituksessa. Kun hän sitten hävisi
äänestyksen, totesi toveri ihan taaperotyylin, jotta ”päätös
oli ihan tyhmä.” Kunnon siltarumpupolitiikkaa hallituksessa
harjoitti porilainen Krista Kiuru, (sd.), joka vastustaa
ydinvoimaa, mutta ei silloin kun kyse on omasta maakunnasta ( =
oma vaalipiiri). Aikaisemmin Kiuru nimitti oman porilaisen
maisteritoverinsa korkeaan kouluhallintovirkaan, vaikka alun perin
pätevyysvaatimus virkaan oli tohtorin tutkinto. Eduskuntavaalit
ovat jo ovella.
Kun politrukki Rinne
puhuu demokratiasta, niin sille nauravat jo naurismaan aidatkin.
Miten olisi vaikka suora jäsenäänestys puheenjohtajasta SAK:ssa
ja ammattiliitto Pro:ssa? Eipä ole Antti-poika sellaisia näiden
vuosikymmenien aikana ay-pamppuna esittänyt. Tässä
ydinvoimasiassa on muutenkin demokratia kaukana, niin kauan kuin ei
tiedetä kuinka paljon ydinvoimarahaa puolueet ja ehdokkaat ovat
saaneet. Pahinta on kuitenkin se, ettei päätöksiä tehdä
tutkimuksien ja selvityksien perusteella. Ydinvoiman tukeminen suoran
ja epäsuoraan on jatkunut Suomessakin jo 1950-luvulta lähtien,
mutta siihen ei edes vapaata markkinataloutta kannattavat
sekoomuslaiset halua puuttua. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että
”vapaakaupasta” vaahtoavat poliittiset johtajat ja
konservatiivihallitukset ovat kaikista innokkaimpia jakamaan
veronmaksajien rahaa ydinvoimateollisuudelle suoraan tai
epäsuorasti. Sekä pres. Reagan että pres. Bush tyhmempi antoivat
liittovaltion tukiaisia atomiteollisuudelle ja viimeksi Brittein
saarten David ”missä Dave siellä ongelma” Cameron lupasi
kiinalais-ranskalaiselle Hinkley Point C -ydinvoimahankkeelle
sellaisen sähkön takuuhinnan, että uusiutuvien
energialähteiden tukiaiset ovat pisaroita meressä – yli 90
puntaa megawattitunnilta ( 90,50 £/MWh noin 115 euroa /MWh)
hintatarkistuksin 30 vuodeksi. Vertailun vuoksi voidaan todeta,
että Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat arvioivat
vuonna 2012 maatuulivoiman sähköntuotannon kustannukseksi 52,7
euroa megawattitunnilta, kun Fennovoiman tyyppisessä
ydinvoimalassa hinta olisi 57,9 euroa megawattitunnilta.
Konservatiivihallituksille vapaat markkinat ja reilu kilpailu
ovat vain juhlapuheiden aiheita. Euroopan unioni on Euratom-perussopimuksen hengessä, pitääkseen Ranskan ydinvoimateollisuuden
pystyssä ja Iso-Britannian EU:n jäsenenä hyväksymässä
selkeästi EU-sopimusten vastaiset tukiaiset. Samoin toimittiin
jo aikaisemmin, kun Ranskan valtio myönsi Arevalle EU-säännösten
vastaisesti unionialueen sisäisen kaupan edistämisen vientitukea
OL 3 -hankkeelle.
Valtakunnankontrolleri
on kovasti yrittänyt valistaa kansamme edustajia siitä miten
epätaloudellista ydinvoima on. Jo vuonna 2008 Citigroupin
analyytikot totesivat ydinvoiman olevan kannattamatonta, jos sitä
eivät valtiot massiivisesti tue. Riskeinä pidettiin pitkiä rakennusaikoja sekä arvaamattomia ydinjäte- ja
onnettomuuskustannuksia. Yhdysvalloissa on tehty laskelmia näistä
suorista ja epäsuorista tuista: huonolta näyttää atomivoiman
kannattavuus ilman avustuksia. Suomessa ydinvoimariskit on
sosialisoitu veronmaksajille ydinvastuulailla, jota piti kyllä
Fukushiman onnettomuuden jälkeen uusia, mutta mitään ei ole
tapahtunut. Totta kai ydinsähkö on TVO:n omistajille edullista,
koska heidän ei tarvitse vastata todellisista kustannuksista Mankala -menettelyllä he saavat edullisesti ilman normaaleja
kauppamenettelyjä sähköä itselleen myytäväksi markkinoilla. Perinteisesti esimerkiksi TVO:n osakasta, UPM:ää on pidetty
metsäteollisuusfirmana, mutta itse asiassa se alkaa olla enemmän
energiayhtiö kuin teollisuusyritys. Kansanedustajien näyttää
olevan vaikeaa ymmärtää, ettei TVO:n ja Fennovoiman etu ole
yhteiskunnan kokonaisetu. Erityisen pölkkypäiseksi osoittautui
kuppakorkeakoulun käynyt espoolainen hienostorouva, Pia
kuomu-Kauma (kok.), joka ilmoitti ettei hän halua vastaanottaa
maailmankuvaansa häiritsevää informaatiota. Tyhjiössä on
tyhjäpään parempi elellä, vaikka Valtakunnankontrolleri ei ole
ihan vakuuttunut siitä, että edes kokoomusnaiset olisivat noin
kananaivoista edustajaa ansainneet.
Elinkeinoministeri
Vapaavuori ei sinänsä yllättänyt ketään esittämällä
ydinvoimaluvan hyväksymistä, mutta miksi juuri Fennovoima, jonka
hanke on ihan projektimielessä vielä enemmän hanurista kuin TVO:n
hanke. Uudelle laitospaikalle rakentaminen nostaa sähkön hintaa
10–20 euroa/MWh ja Fennovoiman jätehuoltoa ei ole ratkaistu edes
paperilla. Lisäksi kävi ilmi, että Rosatom oli hakenut
periaatelupaa Pietarin voimalan piirustuksilla, mikä oli
Säteilymittauslaitokselle eli STUKille ihan jees. Kauaksi ei ole
siis STUKin toiminta Rosatomin leipiin suoraan
valvontaviranomaisesta siirtyneen Jukka "Atomi" Laaksosen ajoista muuttunut:
ydinvoimatoimijoiden asialla ollaan. Fennovoiman hakemus siis
perustuu väärin tietoihin, joten oikeusvaltiossa sitä ei
voitaisi käsitellä ollenkaan, mutta kyllä Suomessa vaan.
Sitten kävi ilmi, että
Suomen valtio oli allekirjoittanut ydinenergian rauhanomaisen
käytön yhteistyösopimuksen Rosatomin kanssa. Sopimus on kuulema
Venäjän valtion ja Suomen valtion välinen, mutta sen olivat
allekirjoittaneet elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja Venäjän
valtion puolesta ydinenergiayhtiö Rosatomin toimitusjohtaja Sergei Kirijenko.
Miksi yhteistyösopimus on ylipäätään laadittu? Miksi nyt
asiasta älämölöä pitävä vihreiden puheenjohtaja Ville
Niinistö ei sanonut asiasta mitään, kun sitä käsiteltiin
hallituksessa? Yhteistyösopimus merkitsee siis sitä, että
sopimus edistää TEM:n ja Rosatomin ydinvoimabisneksiä. Mitä
atomiliiketoimintaa ministeriöllä on? Tällä sopimuksella koko
TEM ja sen ministeri Vapaavuori tulivat esteellisiksi käsittelemään
Fennovoiman hakemusta, mutta Suomessa tunnetusti pyyhitään
takapuolta Euroopan ihmisoikeussopimukseen, eikä esteellisiä ole
sielläkään missä ne ovat ilmiselviä, vaikka Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan virkamiesten ei vain tule
olla esteettömiä, vaan myös näyttää siltä. TEM:n virkamiehen
mukaan Venäjä on voinut valtuuttaa kenet tahansa
allekirjoittamaan sopimuksen. Jos Rosatom allekirjoittaa sopimuksen,
niin Suomen puolelta sen olisi voinut allekirjoittaa vaikka Fortum,
sillä eihän valtio tee mitään ydinvoimayhteistyötä. Rosatomin
tiedotusosasto kertoi tiedotteessaan 25.02.2014: ”Russia and
Finland signed an agreement on the strategic partnership in nuclear
power ” eli Venäjä ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen
strategisesta yhteistyöstä ydinvoima-alalla. Tiedotteessa
todetaan myös, että asiakirja on hyvin tärkeä Fennovoiman
Hanhikiven voimalan rakentamiseksi.
Valtakunnankontrolleri
piti Ville Niinistön (vihr.) FT:lle antamaa lausuntoa
suomettumisesta hieman yliampuvana, mutta tämä valtion laatima
yhteistyösopimus Rosatomin kanssa alkaa muistuttaa jo niitä
Loviisan voimalan hommia, kun Kekkonen päätti NKP:n pamppujen
kanssa, että IVO:n mylly tulee muuten sitten Neuvostoliitosta.
Onko Suomen hallitus ja ministeri Vapaavuori nyt ihan oikeasti
ymmärtäneet minkälainen sopimus tuli allekirjoitettua? Onko
asiasta tietoinen presidentti Sauli Niinistö dementoitumassa? Jos
Rosatom on sama asia kuin Venäjä, voidaan vanha hyvä
varoituslause muuttaa muotoon: Rosatom, Rosatom, Rosatom. Vai mitä
Jyri Jyräys Venäjä-Häkäpönttö siellä EK:ssa?
Rosatom ei toimi kuin
yritys, vaan niin kuin valtio. Organisaatiolle on ihan
samantekevää, millä hinnalla se myllynsä myy, kunhan saadaan
myytyä, jolloin saadaan vaikutusvaltaa ja referenssejä länsimaisista
reaktoreista. Ydinpolttoainettakin voidaan myydä polkuhintaa,
koska takana on Äiti Venäjä ja sen ydinaseteollisuus. Kuten
Rosatomin overseas johtaja Jukka "Atomi" Laaksonen (ent. STUK) Aamu-TV:ssä
todisti, Loviisassa oli käytetty Brittien toimittamaa
ydinpolttoainetta, mutta sitten Rosatom teki niin edullisen
tarjouksen, että Fortum siirtyi Rosatomin bisneskumppaniksi. Ja
ehkäpä ne Fennovoiman ydinjätteetkin on luvattu vastaanottaa, joista Rosatom
voi sitten rakennella mukavia pikku ydinaseita, niin kuin vanhaan hyvään
persu-kekkosaikaan, jolloin Loviisan jätteet vietiin
Tsheljabinskiin asevalmistusta varten. Valtionvarainministeri Rinnehän (sd.) lipsautti jossain välissä, että Fennovoiman jäteongelmakin
on ”ratkaistu”.
Vapaa markkinatalous ja
taloudellisuus eivät sovi yhteen atomienergian kanssa, mutta edes
sekooomuksen ekonomistiosastolla sitä ei ymmärretä, vaikka
Citygroupin analyytikot ovat sen osoittaneet jo kuusi vuotta sitten.