Riikosenopit käytössä Orwellin maailmassa

1. Suomen taloutta leimaavat lamaannus ja mielenterveysviikon päätapahtuma Slush, jossa pikavoittoja jollain dägä-dägä-systeemillä markkinoilta hakevat etsivät rahoittajia, jotta voivat luoda sopivia markkinakuplia, jotka voi sitten myydä kovaan hintaa jollekin isolle dägä-dägä-firmalle, joka haluaa saada kilpailijat pois markkinoilta. Mitään pitkän tähtäimen liiketoimintaa ei ole edes tarkoitus saada aikaiseksi, koska se ei kiinnosta varsinkaan kansainvälisiä riskirahoittajia. Ja joku vielä uskoo, että näistä Lusseista ja muista digihypepellehyppelyistä olisi Suomen talouden pelastajaksi.. Asiahan on juuri päinvastoin: mitä enemmän näitä pääasiassa kannattamattomia ja toimimattomia tietojärjestelmiä suomalaiset firmat ja julkishallinto hankkii, sitä huonommin meillä menee. Siinä käy niin kuin Stuppin sekoomukselle ja vastuullisetkin ovat pääosin samoja.

2. Ei tarvita enää Stalinia tai Hitleriä, eikä edes NSA:ta, koska nykyisessä päivitetyssä Orwellin maailmassa ihmiset valvovat itse itseään tai haluavat tulla valvotuiksi ja markkinointialustoiksi ihan ite. Ns. parhaimmat nuorisomme voimat kehittelevät digijärjestelmiä, joilla meidän liikkeitämme, ajatuksiamme, terveydentilaamme, ostotottumuksia ja monia muita henkilökohtaisia asioitamme voidaan analysoida markkinoilla ja vakoiluorganisaatioissa. Oletteko kokeilleet miten esimerkiksi Google profiloi teidät? Kannattaisiko harkita hakukoneen vaihtamista?
   
   
   Meille vakuutellaan, että omaa ”terveydentilaansa”, kuten kolesteroli, verenpaine, liikuntamäärä ja paino on moternia, suorastaa postmoternia valvoa verkossa. Kukaan ei varoita kansaa siitä, miten helposti arkaluontoiset terveystiedot voivat levitä, varsinkin jos ne ovat NSA:n kanssa yhteistyötä tekevän Microsoftin pilvipalvelussa. Ihan suomalaisetkin verkkopalvelut ovat helpohkosti hakkeroitavissa. Kukaan ei myöskään kerro kansalle, että kaikista terveimpiä ja pidemmin elävät ne, joilla on sosiaalista pääomaa eli ne joilla on luottamuksellisia ihmissuhteita ja jotka harrastavat kulttuuria sekä järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa. Tätä ei kerrota, koska ns. terveys on markinnaistettu. Siksi terveyden edistämistä on syödä turhia lääkkeitä ennaltaehkäisevästi, käydä kaikenlaisten arvojen turhissa mittauksisissa, kaupallisten  liikuntapalvelujen ja huuhahoitojen ostaminen –  mutta ei kokonaisvaltainen terveys- ja yhteiskuntapolitiikka.
   
   
3. Somessa ( ja Suomessa) tyhmyys tiivistyy. Sen osoitti jo ns. viskigate, kun ns. kansan tosimoternit rivit paheksuivat asiaa joka oli ankka, vaan ei Pekingin ankka. Keskustelu kävi kuumana ja ns. asiantuntijat olivat todella tuohtuneita. Some-maailmassa mikä tahansa mielipide tai näkemys tai tuntemus on ihan yhtä arvokas, koska se on niinku ihan sillee. Ei ole väliä sillä onko asiassa mitään perää, jos se niinku tuntuu oikeelta. Ja se on olennaista, että se fiilis on niinku se oikee. Tämä tietoyhteiskunta on todella osoittanut tyhmentämisvoimansa. Ei ole myöskään olemassa tärkeitä asioita tai vähemmän tärkeitä asioita eikä isoja ja pieniä asioita, koska kaikki jutut on niin ku ihan samaa. Hitler ja Göbbels olisivat kateellisia tälle propagandageneraattorialustalle, jossa ammatilaispropagandistit ja -valvojat&seuraajat voivat somessa saada aikaiseksi melkein minkälaista aivopesua tahansa.
   
   
4. Suomen talouselämän kuihtumista lisää samantyyppinen ilmiö kuin 1980-luvulla ja 1990-luvun taitteessa, jolloin Eki ”laman isä” Likainen (SDP) avasi rahahanat yhdessä satamasosiologi Mauno ”tuomareiden ripittäjä” Koiviston (SDP) apposen auki ja nuoret leijonat suomalaisissa pankeista alkoivat tehdä bisnesta – tai pikemminkin turskaa, miksi mm. Eljas Sukselaisen SKOP:ssa järjestämiä tappioita kutsuttiin. Riikosenopin mukaan raahaa levitettiin hulluun lailla, eikä millään ollut mitään väliä. Vanhat kääkät siirrettiin syrjään estämästä jenilainojen tyrkyttämistä suomalaisille pk-yrittäjille. Finanssileijonat saivat vanhoilliset uskomaan, jotta tässä se loputon "rahoilla tehdään rahaa" -kone oli. 
   
   
    Ainakin vanhemmat meistä muistavat miten siinä kävi: Romahdus,              elinkelpoisten pk-yritysten tappotalkoot pankkitukipiikkiin veronmaksajien rahoilla ja kahden SYP:n taktiikka. Samaa menoa edustavat nämä firmoihin ja julkiselle sektorille palkatut digi-leijonat ja muut nappulaliigan moniosaajat. Kun lisäksi yli nelikymppiset potkitaan pois häiritsemästä tätä postmoternia dägä-hypemenoa, päivitettyä versioita riikosenopista, niin lopputulos on murskaava. YT- ja työttömyys- sekä firmojen ja yksiköiden lakkauttamis- ja konkurssiuutiset eivät ole vielä edes kunnolla alkaneet, mutta tänä vuonna rytisee.

 Firmojen ja julkisen sektorin huonoa kuntoa halutaan selittää ulkoisilla tekijöillä, vaikka analyysi on väärä ja syyt syvemmällä. Ja kun analyysi on väärä, niin korjausyritykset ovat vääriä. Se on ihan dägä–dägä–dägä...

4. TP S. Niinistö toivotti Uuden Vuoden puheensa lopuksi jumalan siunausta. Sitä tarvittaisiinkin. Harmi vain, ettei sen ukon olemassaolosta ole mitään näyttöä.