Hallitus aikoo tuoda Fennovoiman hakemuksen eduskuntaan ”täydennyksenä”. Yleisesti ottaen hallintomenettelyssä on vallalla sellainen periaate, että ennen kuin päätös on tehty, tässä tapauksessa lupapäätös, voi hakija täydentää hakemustaan, jonka jälkeen voidaan vain tehdä uusi hakemus tai vaatia päätöksen oikaisua ilmeisen väärien tietojen vuoksi. Menettely siis viittaisi pikemminkin väärien tietojen oikaisemiseen tai ylimääräisen muutoksenhakuun kuin ”hakemuksen täydentämiseen”.
Ja vääriä tietoja Fennovoima on jaellut ainakin ydinvoiman taloudellisuudesta.
Kun asiaa käsitellään nyt uudestaan, on arvioitava ”yhteiskunnan kokonaisetu” vihdoinkin oikeiden tietojen valossa. Yhdysvaltaisten tutkimusten mukaan ydinsähkön hinnassa on huomattavaa subventiota mm. uraanin rikastuskustannusten maksattaminen puolustushallinnolla sekä vahinkovastuun ja jätekustannusten siirtäminen (tulevien) veronmaksajien vastuulle. Atomivoima ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa ilman merkittävää valtioiden tukea, kuten Citigroupin analyytikot totesivat sekä Euroopan että Iso-Britannian tilanteesta vuonna 2008 Siksihän uusliberaalijohtaja Cameron lupasi Brittein uusille atomihankkeille hulppean takuuhinnan. Uusliberalistisessa ”vapaassa markkinataloudessa” voitot ovat tunnetusti yksityisiä, mutta riskit on sosialisoitu veronmaksajille. Tämä koskee erityisesti vakuutus- ja pankkilaitosta sekä ydinvoimaa. Suomessa puhuttiin Fukushiman katastrofin jälkeen atomilaitosten omistajien vastuun korottamista edes hieman lähemmäksi todellisia onnettomuuskustannuksia, mutta jostain syystä tämä ydinvastuulain uudistus on jäänyt ministeri Jan ”Ydinvoima on valtiovallan suojeluksessa” Vapaavuoren mappi-ö:hön. Vakuutusyhtiöt eivät kuulema suostu myöntämään ydinvoimalaitoksille vastuuvakuutuksia, mikä kertoo kaiken alan bisneksen laadusta.
Hanhikivi-hankkeen tekee erityisen epäsuotuisaksi se, ettei firmalla ole mitään käsitystä siitä, mitä se ydinjätteille tekisi. Varteenotettava vaihtoehto on siirtyä Loviisan atomivoimalan alkuvuosikymmenten hyvälle tielle: päätetään antaa ydinasefirma Rosatomin pitää huolta Hanhikiven jätteistä. Aikoinaan eräs Neuvostoliiton hyvin tuntenut taistolainen syväkurkku paljasti Valtakunnankontrollerille, että kyllä se tiedettiin, että Loviisan jätteistä tehtiin ydinpommeja, mutta siitä ei välitetty, koska retoriikan mukaan Neuvostoliiton aseet olivat rauhan aseita. ”Rauhanomaisessa” atomienergiakierrossa kulkee tunnetusti samaa uraania kuin ”sotilaallisessa” ydinteollisuudessa. Vai miksi Iran ei saa kehittää ”rauhanomaista” ydinvoimaa?
Ydinvastuulain mukaan ydinvoimalaitosten riskit on pääosin sälytetty veromaksajien kontolle, koska lain nojalla vastuu on rajattu 700 miljoonaan euroon. Lisäksi vastuuaika on rajattu 30 vuoteen, vaikka ydinjätteet ovat vaarallisen radioaktiivisia tuhansia vuosia ja ydinvoimalaonnettomuuden vahingot näkyvät vuosikymmenten, jopa vuosisatojen päästä. Vastuuta ei ole siis sälytetty vain nykyisille veronmaksajille, vaan myös tuleville sukupolville.
Ydinvastuulain oikeampi nimitys onkin ydinvoiman riskien sosialisointi veronmaksajille. Millään muulla energiantuotantomuodolla ei ole omaa vastuuta rajaavaa säännöstä, vai oletteko kuulleet hiilivoimala- tai tuulivoimavastuulaista? Ydinvoiman epäsuora, pysyvä tukeminen on kilpailulainsäädännön vastaista, mutta Suomen kilpailuvirasto eikä reilun vapaakaupan Euroopan unioni ole asiasta kiinnostunut. Sen sijaan EU on hyväksynyt omien säännöstensä vastaisen Ranskan valtion vientituen Arevan Olkiluoto 3:lle. Nyt sitten Areva todennäköisesti jättää sen onnettoman susipilottireaktorinsa rakentamatta. Kyseistä koereaktorimalli ei ole hyväksynyt esimerkiksi Britannian ydinturvallisuusviranomainen, vaikka Suomen ”tiukka” Säteilyturvakeskus sen hyväksyi sittemmin Rosatomin leipiin siirtyneet ydinvoimaintoilija Jukka Laaksosen johdolla.
Fukushiman katastrofin kustannukset saattavat nousta jopa 200 miljardiin euroon, liki 30-kertaisiksi ydinvastuulain määrittelemästä korvauskatosta. Fukushiman tyyppisessä tapahtumassa Fortum, TVO, Posiva ja muut ydintoimijat jättäisivät kaiken valtion vastuulle, koska kyseessä on epäilemättä lain mainitsema ”epätavallinen luonnonmullistus”.
Pääministeri Käteinen ja teollisuusministeri ”Uraani” Vapaavuori ovat puhuneet terveen, vapaan kilpailun ja markkinatalouden sekä vastuullisen politiikan puolesta. Kansalaisilla pitäisi olla oikeus vihdoinkin kuulla, millä perusteilla tämä Fennovoiman hanke edustaisi edellä mainittuja arvoja. Vihreät sen sijaan ovat jo pelleilleet itsensä viimeisten hallituskausien aikana sellaiseksi sekoomuksen puisto-osastoksi, ettei kukaan ota heitä enää vakavasti, mutta sekoomuksen ja sosi-ALIdemokraattien apupuolueeksi hallituksiin he varmasti jatkossakin kelpaavat, koska ovat niin ”asiallisia ja yhteistyökykyisiä”. Nortti-Putkonen osti perus-suomalaiset atomivaalirahoilla ydinvoiman kannattajiksi, vaikka SMP/ perussuomalaiset ovat perinteisesti ydinvoimaa vastustaneet. Mieli muuttuu suoraselkäisillä perssuomalaisilla aika nopeasti.
Professorityöryhmä kansainvälisen energia-asiantuntijan, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professorin Peter Lundin johdolla totesi, että Suomella olisi kaikki edellytykset energiaomavaraisuuteen satsaamalla uusiutuviin energianläheisiin ja energiatehokkaaseen teknologiaan. Lund kiteytti Taloussanomissa (26.2. 2014) suomalaisen surkean energiapoliittisen linjan: ”Suomessa energia on käsitetty vanhakantaisesti pelkästään tuotannontekijäksi. Kohta 2020-luvulla tehdään 1970-luvun energiapolitiikkaa, joka on hyvää energiayrityksille mutta huonoa muille yrityksille ja taloudelle.”
Kun kansanedustajat lähikuukausina ja ensi syksyllä jatkavat jeesustelua ydinvoiman edullisuudesta ja miten suurta energiavajausta meillä on, kannattaa muistaa, mikä epätieteellinen järjen vajaus vallitsee Arkadianmäellä.
Lisätietoja Taloussanomista:
Ja vääriä tietoja Fennovoima on jaellut ainakin ydinvoiman taloudellisuudesta.
Kun asiaa käsitellään nyt uudestaan, on arvioitava ”yhteiskunnan kokonaisetu” vihdoinkin oikeiden tietojen valossa. Yhdysvaltaisten tutkimusten mukaan ydinsähkön hinnassa on huomattavaa subventiota mm. uraanin rikastuskustannusten maksattaminen puolustushallinnolla sekä vahinkovastuun ja jätekustannusten siirtäminen (tulevien) veronmaksajien vastuulle. Atomivoima ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa ilman merkittävää valtioiden tukea, kuten Citigroupin analyytikot totesivat sekä Euroopan että Iso-Britannian tilanteesta vuonna 2008 Siksihän uusliberaalijohtaja Cameron lupasi Brittein uusille atomihankkeille hulppean takuuhinnan. Uusliberalistisessa ”vapaassa markkinataloudessa” voitot ovat tunnetusti yksityisiä, mutta riskit on sosialisoitu veronmaksajille. Tämä koskee erityisesti vakuutus- ja pankkilaitosta sekä ydinvoimaa. Suomessa puhuttiin Fukushiman katastrofin jälkeen atomilaitosten omistajien vastuun korottamista edes hieman lähemmäksi todellisia onnettomuuskustannuksia, mutta jostain syystä tämä ydinvastuulain uudistus on jäänyt ministeri Jan ”Ydinvoima on valtiovallan suojeluksessa” Vapaavuoren mappi-ö:hön. Vakuutusyhtiöt eivät kuulema suostu myöntämään ydinvoimalaitoksille vastuuvakuutuksia, mikä kertoo kaiken alan bisneksen laadusta.
Hanhikivi-hankkeen tekee erityisen epäsuotuisaksi se, ettei firmalla ole mitään käsitystä siitä, mitä se ydinjätteille tekisi. Varteenotettava vaihtoehto on siirtyä Loviisan atomivoimalan alkuvuosikymmenten hyvälle tielle: päätetään antaa ydinasefirma Rosatomin pitää huolta Hanhikiven jätteistä. Aikoinaan eräs Neuvostoliiton hyvin tuntenut taistolainen syväkurkku paljasti Valtakunnankontrollerille, että kyllä se tiedettiin, että Loviisan jätteistä tehtiin ydinpommeja, mutta siitä ei välitetty, koska retoriikan mukaan Neuvostoliiton aseet olivat rauhan aseita. ”Rauhanomaisessa” atomienergiakierrossa kulkee tunnetusti samaa uraania kuin ”sotilaallisessa” ydinteollisuudessa. Vai miksi Iran ei saa kehittää ”rauhanomaista” ydinvoimaa?
Ydinvastuulain mukaan ydinvoimalaitosten riskit on pääosin sälytetty veromaksajien kontolle, koska lain nojalla vastuu on rajattu 700 miljoonaan euroon. Lisäksi vastuuaika on rajattu 30 vuoteen, vaikka ydinjätteet ovat vaarallisen radioaktiivisia tuhansia vuosia ja ydinvoimalaonnettomuuden vahingot näkyvät vuosikymmenten, jopa vuosisatojen päästä. Vastuuta ei ole siis sälytetty vain nykyisille veronmaksajille, vaan myös tuleville sukupolville.
Ydinvastuulain oikeampi nimitys onkin ydinvoiman riskien sosialisointi veronmaksajille. Millään muulla energiantuotantomuodolla ei ole omaa vastuuta rajaavaa säännöstä, vai oletteko kuulleet hiilivoimala- tai tuulivoimavastuulaista? Ydinvoiman epäsuora, pysyvä tukeminen on kilpailulainsäädännön vastaista, mutta Suomen kilpailuvirasto eikä reilun vapaakaupan Euroopan unioni ole asiasta kiinnostunut. Sen sijaan EU on hyväksynyt omien säännöstensä vastaisen Ranskan valtion vientituen Arevan Olkiluoto 3:lle. Nyt sitten Areva todennäköisesti jättää sen onnettoman susipilottireaktorinsa rakentamatta. Kyseistä koereaktorimalli ei ole hyväksynyt esimerkiksi Britannian ydinturvallisuusviranomainen, vaikka Suomen ”tiukka” Säteilyturvakeskus sen hyväksyi sittemmin Rosatomin leipiin siirtyneet ydinvoimaintoilija Jukka Laaksosen johdolla.
Fukushiman katastrofin kustannukset saattavat nousta jopa 200 miljardiin euroon, liki 30-kertaisiksi ydinvastuulain määrittelemästä korvauskatosta. Fukushiman tyyppisessä tapahtumassa Fortum, TVO, Posiva ja muut ydintoimijat jättäisivät kaiken valtion vastuulle, koska kyseessä on epäilemättä lain mainitsema ”epätavallinen luonnonmullistus”.
Pääministeri Käteinen ja teollisuusministeri ”Uraani” Vapaavuori ovat puhuneet terveen, vapaan kilpailun ja markkinatalouden sekä vastuullisen politiikan puolesta. Kansalaisilla pitäisi olla oikeus vihdoinkin kuulla, millä perusteilla tämä Fennovoiman hanke edustaisi edellä mainittuja arvoja. Vihreät sen sijaan ovat jo pelleilleet itsensä viimeisten hallituskausien aikana sellaiseksi sekoomuksen puisto-osastoksi, ettei kukaan ota heitä enää vakavasti, mutta sekoomuksen ja sosi-ALIdemokraattien apupuolueeksi hallituksiin he varmasti jatkossakin kelpaavat, koska ovat niin ”asiallisia ja yhteistyökykyisiä”. Nortti-Putkonen osti perus-suomalaiset atomivaalirahoilla ydinvoiman kannattajiksi, vaikka SMP/ perussuomalaiset ovat perinteisesti ydinvoimaa vastustaneet. Mieli muuttuu suoraselkäisillä perssuomalaisilla aika nopeasti.
Professorityöryhmä kansainvälisen energia-asiantuntijan, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professorin Peter Lundin johdolla totesi, että Suomella olisi kaikki edellytykset energiaomavaraisuuteen satsaamalla uusiutuviin energianläheisiin ja energiatehokkaaseen teknologiaan. Lund kiteytti Taloussanomissa (26.2. 2014) suomalaisen surkean energiapoliittisen linjan: ”Suomessa energia on käsitetty vanhakantaisesti pelkästään tuotannontekijäksi. Kohta 2020-luvulla tehdään 1970-luvun energiapolitiikkaa, joka on hyvää energiayrityksille mutta huonoa muille yrityksille ja taloudelle.”
Kun kansanedustajat lähikuukausina ja ensi syksyllä jatkavat jeesustelua ydinvoiman edullisuudesta ja miten suurta energiavajausta meillä on, kannattaa muistaa, mikä epätieteellinen järjen vajaus vallitsee Arkadianmäellä.
Lisätietoja Taloussanomista:
http://www.taloussanomat.fi/energia/2014/02/26/professori-lund-kohta-2020-luvulla-tehdaan-1970-luvun-energiapolitiikkaa/20142822/12
Professoriraportin ”Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla” voi ladata täältä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti