lauantai 30. marraskuuta 2013

Adventin juustohöylä



1.

Ns. rakennepaketti julkaistiin sitten vihdoinkin. Käytännössä on kyseessä leikkauslista. Huonokuntoisilta ja köyhiltä mummoilta 300 miljoonaa perusteena laitoshoidon vähentäminen. Kyse on suorastaan vanhuspalveluiden parantamisesta laitoshoidosta inhimilliseen avohoitoon. Kuulostaa todella tutulta. 1990-luvun laman aikana toteutettiin mielisairaalareformi, joka tarkoitti sitä, että mielisairaaloita suljettiin, jolloin psykiatrisesti erikoisterveydenhuollosta leikattiin 30 %, kun muusta erikoisterveydenhuollosta höylättiin keskimäärin vain 3 %. Seurauksena oli huonokuntoisten potilaiden haahuileminen lääkearsenaaliensa kanssa asunnottomina pitkin katuja tai omaisten hoidettavina. Hyvin 1980-luvulla toiminut mielenterveystoimistojärjestelmä ajettiin alas. Ensimmäiseksi sieltä poistuivat psykologit ja psykoterapeutit, sitten lähtivät psykiatrit, koska he joutuvat ns. avohoidossa hoitamaan kaikki sairaaloista huonokuntoisina kotiutetut vakavasti sairaat kaikkien niiden muiden lisäksi.

Mielenterveyshuollon alasajon seuraukset on jo nähtävissä: työkyvyttömyyseläkeläisyys ja mielenterveyssairauslomat ovat lisääntyneet. Ja se on maksanut maltaita. Avohoito ja kotihoiva on aina parempi vaihtoehto, mutta se ei ole kaikissa tapauksissa mahdollista. Vaikka hallitus vakuuttelee, että ikäihmisten laitoshoidon vähentäminen tavoitteena on avohoidon lisääminen, niin rakennepaperissa ei ole mitään avohoidon kehittämisrahoitusta eikä rahoitusta itse avohoidon lisäämistä varten. Valtakunnankontrolleri voisi vaikka lyödä Kreikka-vakuudet vetoa, että vanhusten avohoidon lisäämistä ei tulla koskaan toteuttamaan. Ja kun vanhukset eivät voi edes päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, niin on ilmeisesti aivan sama missä he mätänevät viimeiset vuotensa.

2.

Sekavaa, perin sekavaa on hallituksen koulutuspolitiikka: ensin vähennetään kouluja, heikennetään oppimisedellytyksiä ja sitten korotetaan oppivelvollisuusikää. Kun pitäisi ensin pitää huolta siitä, että oppilaat pystyisivät oppimaan peruskouluaikana peruskoulun oppimäärän, niin heikentynyttä koulua rangaistaan vähentämällä resursseja ja lisäämällä tehtäviä. Eikös niitä kunnan tehtäviä pitänyt nimenomaan vähentää? Pudokkaita pystyvät auttamaan kaikista parhaiten nuorten työpajatoiminta ja etsivät nuorisotyö. Ei siihen peruskoulua enää tarvita. Suomessahan ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus.

Digitaalisuudesta vaahtoaminen näyttää olevan koulutuspoliitikan ydin. Pätevyysvaatimuksia onkin aiheellista alentaa, koska tällä twitter- ja facebook-koulumallilla saadaan aikaiseksi hädin tuskin luku- ja kirjoitustaitoisia hallintoalamaisia. Hallitus intoilee kansallisen koulutuspilven kanssa. Olisi mielenkiintoista tietää, onko kyseinen konsepti keksitty pilvessä vai NSA:n testeissä. Ainakin koodauspojille tulee kivoja hommia laatiessa älyllisen kapasiteetin minimoivia ”koulutuksellisia” pelejä lapsukaisille.

Sivistys ei näytä muutenkaan olevan hallituksen ykkösasia, koska maakuntakirjastoista voidaan leikata. Tosin, kirjastot alkavat olemaan sekä arvottomia että kirjattomia, kuten Haavikko aikoinaan totesi. Ne ovat nykyisin lähinnä tietokoneiden varastointipaikkoja. Vapaaseen sivistystoimintaa iskeminen on suoraan heikennys kansan terveyteen, koska sosiaalinen pääoma pitää ihmiset terveinä ja toimintakykyisenä.

Rakenteisin ei oikeasti haluta puuttua. Miksi koko AMK-järjestelmä luotiin? Miksi AMK-sairaanhoitajat istuvat yli vuoden kauemmin koulunpenkillä kuin 1980-luvulla, mutta eivät silti osaa lääkelaskentaa tai laittaa piikkiä potilaan persuksiin? Koko ammattikorkeakoululaitos pitäisi perata, mutta siihen ei ole halua, koska se toimii teinien päivähoitopaikkana, aluepoliittisena rahanjakona ja ”korkean koulutustason” mantran näyttämönä.


3.

Tämä lätinä kestävyysvajeesta on uusliberalistista jargonia. Kaikkien alojen asiantuntija, valtiovarainministeriö on laskenut kuntien aiheuttavan 1 %, palvelutuotannon ”tehottomuuden” 1,4 %, työuran ja työntarjonnan 1,42 %, rakenteellisen työttömyyden 0,3 % ja talouden tuotantopotentiaalin 0,6 % ”kestävyysvajeen”. Mistä oikeasti puhutaan? VM:n näkökulmasta kyse on reviisorin leikkaus- ja kuristuspolitiikasta, joka halutaan pakolliseksi myös kuntiin. Kyse ei todellakaan ole rakenteellisista uudistuksista tai kansantalouden kohottamista.

Jos ongelmana on korkeat sosiaali- ja terveyskulut pääosin kunnissa, pitäisi ryhtyä ensimmäiseksi selvittämään mitkä toimenpiteet ovat vaikuttavia ja mitkä eivät ja sen jälkeen karsia ne toimenpiteet, jotka osoittautuvat huonosti toimiviksi. Esimerkiksi se loputon kolesterolin mittaaminen terveyskeskuksissa ja kolesterolilääkitseminen voidaan pääosin lopettaa. Jos ongelmana on työeläkejärjestelmän kestävyys, niin ryhdytään perkaamaan työeläkejärjestelmää. Jos ongelmana on se, että peruskoulutus maksaa ”liikaa”, niin miksi ei lakkauteta tunnuksellista uskonnonopetusta? Sehän muutenkin uskontokuntien oma asia.

VM:n ja hallituksen linjalla leikataan ”sopivasti” sekä hyviä, toimivia käytäntöjä että surkeita ja toimivia tai jopa leikataan hyviä käytäntöjä ja jätetään nollatoiminnot pyörimään. Työministeriön ja työvoimatoimistojen paperipyöritykseen ei hallituksen rakennepaperissa puututa ollenkaan. Se onkin byrokratiaan uskovan vasemmiston lempilapsi. Kyllä köyhiä ja osattomia pitää ainakin hallinnoida, niin voidaan sanoa, että ollaan jotain tehty. Pikemminkin työvoimahallinnolle annetaan lisää resursseja luukuttaa työttömiä sillä periaatteella, että ne lusmut vaan eivät ylipäätään viitsi hakea töitä ainakaan kauempaa. Hallituksessa siis uskotaan, että palkkatöitä syntyy hakemalla. Kovin ovat kansantaloustieteen vastaisia hallituksen ”taloustotuudet”, perin ollirehniläisiä torakka-ajatuksia.



4.

Työeläkejärjestelmästä on riittänyt juttua. Hallituksen rakennepaketissa eläkejärjestelmän asiat on tunnetusti jätetty ulkoparlamentaaristen voimien, eli ns. hyvän kolmikannan asiaksi:


Hallituksen päätös ohjelman toimeenpanosta
1.1 Eläkejärjestelmän uudistaminen
Hallitus toteaa, että työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentä-
miseksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun mukaisesti ratkaisun seuraa-
vaksi työeläkeuudistukseksi. Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutaso-
ratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyys-
vajeen ratkaisemista, parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä
pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oi-
keudenmukaisuus. Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn
2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös tasoitusmäärään ja Emu-
puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset. Ta-
voitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset
annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus
tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta ”

Pää on siis hallituksella puskassa Suomen tärkeimmässä asiassa eli eläkejärjestelmän kestämättömyys ja perustuslaittomuus -asiassa. Miksi hallitus ja eduskunta eivät hoida niitä tehtäviä mihin ne on valittu?

Yllättäen KEVA:n hallituksen entinen puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok) on esittänyt eläkejärjestelmän ”sosialisointia”. Välittömästi olivat vastarinnassa työeläkeveljet sekä vasemmalla (?) että oikealla. Ministeri Risikon (kok) entinen erityisavustaja EK:n Rantahalvari piti koko ideaa huonona ja STTK:n Mikko Mäenpää (SDP) puolestaan kehui Suomen eläkejärjestelmää maailman parhaaksi. Mäenpää istuu Varman hallituksen varapuheenjohtajana nauttimassa kohtuullista koravausta ja jakamassa kohtuullisia korvauksia Matti ”mustat lasit” Vuorialle (kok) ja muille ”osaajille”, joiden tärkein meriitti on poliittinen jäsenkirja ja sopivat golf-suhteet. Mäenpää lähtee 60-vuotiaana eläkkeelle lisäeläkkeensä kanssa, mutta meidän muiden pitäisi jatkaa yhä hupenevampaa TyeL-eläke odotellessa 70-vuotiaaksi hommissa. Jos Varma edustaa yksityistä finanssisektoria, niin miksi sinne otetaan pomot poliittisin suojatöihin ja miksi sen tulot koostuvat pakollisesta veroluonteisesta maksusta?

Kataja on ilmeisesti ottanut opikseen Keva-sekoiluista ja etuisuuksien jakamisesta, joten kunnia siitä kykypuolueen (ainoalle) oppijalle. Oletettavaa vaan on, ettei sekoomuksen EK-siipi tule hyväksymään kestämättömän eläkejärjestelmän perkaamista, koska siinä on niin monen perse vaarassa. Pääministeri Katainen (kok) näyttää puhuvan liki samaa kolmikantajargonia kuin valtiovarainministeri Urpilainen (SDP). Katajakaan ei uskalla ottaa puheeksi työeläkejärjestelmän perustuslaittomuutta.

Hallituksen ns. rakennepaperissa laitetaan työeläkeyhtiöt rakennuttamaan lisätuella vuokra-asuntoja, vaikka ne ns. yleishyödylliset talot ovat huonosti rakennettuja ja kalliita. Kaupungin pystyisivät rakennuttamaan edullisia vuokra-asuntoja, jos ne saisivat ARA:n RAY:n ja valtion tukea. Mutta sitä ei haluta. Työeläkeveljien VVO ja Sato-Taso kuppaavat jo nyt pienituloisia vuokralaisia, joiden pitää hakea yleishyödyllistä vuoḱraa varten Kela:n asumistuea. Paperissa halutaan myös lisätä grydaamista ja siihen liittyvää puolueiden vaalirahalypsämistä:
Lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että se tukee kiinteistönomistajien ja muiden osapuolten keskinäistä neuvottelua, kaupankäyntiä ja sopimista. ”

Kuntalaisilla ja kuntademokratialla ei ylipäätään näytä olevan mitään tekemistä hallituksen ns. rakennepaketin kanssa.


5.

Joo, kepulijohtaja Sipilä lupasi, että Keskusta lopettaisi poliittiset virkanimitykset. Ei tainnut yrittäjä-Juha ihan ymmärtää, miksi suurin osa ihmisistä on jonkun puolueen jäsen: jotta saisi kykyjään paremman poliittisen suojatyön.

Tutulta kuulostaa uuden ja raikkaan poliittisen johtajan puheet. Kannuksen Kennedy nimittäin lupasi aikoinaan 1990-luvulla lopettaa poliittisen virkanimitykset, mutta toisin kävi. Sittemmin pula-Aho itse päätyi poliittisiin suojatöihin ensin Sitraan ja sitten Nokiaan.

Kun kepun ja muiden poliittisista virkanimityksestä laati kirjan Jarmo Laine, niin Ahon apulainen Olli Rehn soitti kirjoittajalle ennen kuin kirja ilmestyi ja huusi, että olet jonkun paskan kirjan kirjoittanut jne. uhkailua. EU-vaalien huippuehdokas Olli osoitti totuudensietokyvyttömyyteensä jo uransa alkuvaiheessa. Ehkä Rehn ei enää soittele, mutta joku muu kepu soittelee jonnekin, kun ensi kaudella hallituksessa jaetaan keskustalle poliittisia suojatyöpaikkoja sekä aluekehitysrahaa kaivosteollisuudelle ja Hahnikiven atomivoimalle, koska eivät muuten ole kannattavia.

Laine Jarmo: Kyky, taito vaiko koeteltu poliittinen kunto, Poliittiset virkanimitykset maan tapana Art House, 1993, 225 s.

6.

Ja ulkomaankauppauutisia tähän loppuun.

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen totesi Roman Schatzin Maamme-kirjaohjelmassa, että Suomen oleminen NATO:n ulkopuolella on myyntivaltti maailmalla F-Securelle ja muille suomalaisille tietoturvayhtiöille.

Ehkäpä ulkomaankauppaministeri, hymypoika Stubbin olisi aiheellista miettiä, mitä hän tekee Suomen ulkomaankaupalle intoilemalla NATO:sta ja muusta transatlanttisesta NSA- ja poliittisista liitoista sekä EU:ssa että Suomen kamaralla.



Roman Schatzin Maamme-kirja

Digitaalinen Suomi





Kuka meitä verkossa seuraa ja miksi? Roman Schatzin Maamme-kirjan vieraana on nyt tietoturva-alan kansainvälinen guru, tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti