perjantai 15. marraskuuta 2013

Sote-sopasta: Terveydenhuolto yksityistetään – tarjolla huonoa ja kallista minimihoitoa?

Kuten valtakunnankontrolleri on kirjassaan todennut, yksi keskeinen  terveydenhuollon EVA-asiantuntija on tuotanto"talouden" professori Paul Lillrank.
Yle  Ykkösen  ns. talousohjelmassa, "Mikä maksaa?" hän ilmoitti, että  osakeyhtiö on ainoa oikea tapa hoitaa asioita. Lisäksi professori totesi, että ns. menestyneet hoitavat terveyttään, ihmisuhteita ja muutenkin elämäänsä paljon paremmin.

Mistä näitä uusliberalistisia uunoja oikein sikiää?

Jos Lillrank on "talouden" professori, niin hänen pitäisi tietää, että osakeyhtiön tehtävä ihan lain mukaankin on  tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Miten terveydenhuolto voisi olla taloudellisempaa, jos siitä pitää tuottaa maksimaalista voittoa osakkeenomistajille? Totta kai nykyinen yksityinen terveydenhuolto on "tehokasta", koska siellä hoidetaan helppohoitoisia potilaita ja osin leikkisairaita. Mitä tahansa hoidetaan, kunhan joku maksaa. Kun esimerkiksi sitten siellä yksityisellä puolella leikatut silikonitissit alkavat liueta, niin sehän hoidetaan julkisella puolella, kalliissa yliopistollisen sairaalan erikoisterveydenhuollossa.

Kuten valtakunnankontrolleri on todennut, julkisen terveydenhuollon ongelma on poliittisesti valitut sekoomuslaiset ja muut demaripomot, jotka laittavat sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin sekaisin. Muutoin julkinen  terveydenhuolto on  sekä kustannustehokasta että tasa-arvoista.

Yksityisellä  puolella on tapana hoitaa myös ei-sairauksia. Esimerkiksi  sosiaali- ja terveysministeriön virkamies koki tämän, kun hänen suustaan löysi yksityinen hammaslääkäri lukuisia paikkausta vaativia reikiä, mutta julkinen lääkäri löysi vain yhden. Valtakunnankontrollerikin on kokenut kotikuntansa Mediverkolta ostaman hammashuollon toimintaa. Palvelu sinänsä oli ihan hyvää, mutta kovasti olisi haluttu mm. poistaa valtakunnankontrollerin  kaikki neljä viisaudenhammasta, vaikkei niissä ole mitään vikaa.

Lillrank ilmoitti Ylen annissa ihan selvästi puolifasistisen maailmakuvansa toteamalla, että ns. menestyneet hoitavat kaikki asiat paljon paremmin, ja että on köyhien oma vika kun ovat niin sairaita. Jotenkin valtakunnanlkontrollerille tulee mieleen Suomen 1930-luvun ilmapiiri, jolloin kaikenlaisilla rotuideologioilla perusteltiin  Itä-Karjalan miehitystä ja heikomman aineksen likvidointia. Näitä "tieteellisiä" aatteita esittivät  professoritason miehet. Valtakunnankontrolleri kehottaa kaikkia Suomen lähihistoriasta kiinnostuneita lukemaan Jokisipilän ja Könösen mainion kirjan " Kolmannen valtakunnan vieraat". (Markku Jokisipilä ja Janne Könönen: Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944. Otava 2013).

THL:n edustaja  Marja Vaarama osoitti "Mikä maksaa?" -terveydenhuoltokeskustelussa järkeä, mikä on kovin myönteistä, sillä THL:ssä yleensä ei ole ollut järki matkassa. Mutta siellä on nykyisin myös entisen Stakesin väkeä. Kuitenkin THL:ssä  ollaan taas katsottu muualle eli Ruotsiin ja pidetään naapurimaan uusliberalistista "raha seuraa potilasta" -yksityistämismallia hyvänä. Ruotsissa kustannuslaskentaorganisaatiot ja lääketieteelliset tiedekunnat ovat vielä tiukemmin sidoksissa lääketeollisuuteen kuin Suomessa. Siellä "terveystaloustieteilijät" toimivat sekä julkisissa viroissa että  lääketeollisuuden konsultteina. Ei kannattaisi ottaa mallia Ruotsista.

Maalaislääkäri Kiminkinen (ml.) osoitti suoraselkäisyytensä "Mikä maksaa?"-ohjelmassa. Moni muukin  julkisen sektorin lääkäri on ollut suivaantunut siitä, että vuokralääkärifirmat kuorivat kerman päältä, eikä Lääkäriliitto tee mitään.  Vaikka valtakunnankontrolleri  suhtautuu  yleensä hyvin kielteisesti kaikenlaisiin kepuleihin, niin Kiminkinen edustaa vanhan liiton maalaisliittolaisia. Television A-talkissa keskustelu meni kinasteluksi, kun toimittaja ei osannut ohjata asiaa oikeaan suuntaan.


Kun kansalaiset on medikalisoitu uskomaan, että kaikkeen ikävyyteen ja kolotukseen on olemassa joku lääketieteellinen ratkaisu, niin ei ole mikään ihme, että terveydenhuollon palvelujen kysyntä kasvaa. Kun myös terveydenhuollossa suoritetaan runsaasti toimenpiteitä, joiden tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta ei ole mitään tietoa tai ne tiedetään jo tehottomiksi, niin ei ehditä hoitaa potilaita.  THL:n Puska  uskoo edelleenkin siihen, että resursseja lisäämällä saadaan parempaa hoitoa.

Dosentti Teppo Järvinen ryhmineen on arvostellut ns.  näyttöön perustuvien hoitojen (Käypä hoitojen) "näyttöön perustumista". Erityisesti he ovat ottaneet kohteiksi  riskien, kuten kolesterolin ja osteoporoosin hoidot, jotka ovat ilmeisen turhia ja kustannustehottomia. Järvinen kirjoitti yhdessä juristi Aulis Aarnion kanssa Suomen Kuvalehden blogissa, että  näiden Käypä hoitojen laatijoiden pitäisi olla puolueettomia ja myös näyttää siltä. Hoitosuositusten laatijat ovat  tunnetusti vahvasti lääkesidonnaisia. Lisäksi he totesivat:"

"Esimerkiksi vuonna 1994 koko väestöä koskevana kokonaiskolesterolin tavoitearvona pidettiin arvoa 6.0. Alentamalla tavoitetta 5.0:aan uudistetut Käypä hoito -suositukset ovat aikaansaaneet n. 1,4 miljoonaa uutta ”kolesterolisairasta”. Alarajan laskulla hoidetaan kuitenkin vain riskiä, ei sairautta, ja uusien suositusten seurauksena lääkityksen piiriin tuli suuri joukko henkilöitä, jotka eivät ilman lääkitystäkään koskaan sairastuisi sydän- ja verisuonitautiin."

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/hoitosuosituksia-laativien-toimikuntien-on-oltava-puolueettomia-ja-silta-on-myos-naytettava

Puskan THL:n asiantuntijoille ja sosiaali- ja terveysministeriön  edustajien on äärimmäisen vaikeaa ryhtyä perkaamaan sitä, mitä  kaikkea on luokiteltu hoidettaviksi "sairauksiksi", koska  varsinkin THL:n edustajat ovat itse  olleet laatimassa ns. hyvän hoidon ohjeistuksia. Terveyskeskuksissa voitaisiin lopettaa välittömästi se tolkuton kolesterolin ja verenpaineen sekä osteoporoosin mittailu. Lisäksi voidaan lopettaa masennus- kolesteroli- ja osteoporoosi- sekä  ainakin osin verenpainelääkitys. STM:n pitäisi ryhtyä pikaisesti selvittämään hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. THL sen sijaan toimii ihan päinvastoin ja on mm. lisännyt tyttöjen HPV-rokotuksen kansalliseen rokotusohjelmaan. Tulossa on myös poikien HPV-piikki "näyttöön perustuvana".

Jos julkinen sektori ostaa yksityisen sektorin  sosiaali- tai terveyspalveluja, tulee niiden olla yksityisen elinkeinonharjoittajan tai osuuskunnan  tai yhdistyksen tai säätiön hoitamaa.  Osakeyhtiöt eivät sovellu  sosiaali- ja terveydenhuollon järkevän hoidon kokonaisuuteen. Yksityistää tai ulkoistaa voidaan terveydenhuollon hallinto.

----------

Mikä maksaa?

Kullan kallis terveys

54 min

  • Esitetty:
  • Yle Radio 1  http://areena.yle.fi/radio/2031872 

A-studio: Talk

  • Jakso 31/60
  • Kesto: 53 min
Lääkärit rahan perässä. Vieraina maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve, yrittäjäkirurgi Christer Lybäck sekä THL:n pääjohtaja Pekka Puska.

http://areena.yle.fi/tv/2056100 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti